"Carl Bildt yhtenäistäisi Ruotsin ja Suomen EU-rintaman"Sasi: Pohjoismaiden neuvostosta paineita Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kimmo Sasin mielestä Pohjoismaiden neuvostossa aloitettu turvallisuuspoliittinen keskustelu lisää Suomen ja Ruotsin paineita kehittää NATO-yhteyksiään. Tällä viikolla kokoontunut Pohjoismaiden neuvosto keskusteli nyt ensimmäistä kertaa myös turvallisuuspolitiikasta.- Turvallisuuspoliittinen keskustelu lisää Suomen ja Ruotsin paineita lähentyä länttä. Se ei tarkoita NATO-jäsenyyttä, mutta edistää projektia jossa suhteet ja yhteistyö länsiliittoutuman kanssa sidotaan mahdollisimman tiiviiksi, Sasi arvioi. - Käytännössä pohjoismainen turvallisuusyhteistyö näkyy rauhanturvaamisessa ja Baltialle tarjottavassa avussa. Pohjoismaathan antavat balteille niin materiaalista kuin koulutuksellistakin apua oman maanpuolustuksen järjestämisessä. EU-yhteistyö kriisissäSasi yhtyy käsitykseen, että pohjoismainen EU-yhteistyö on nyt kriisissä.- Yhtenäisyys on pahasti hajallaan suurissa kysymyksissä, kuten EMU ja laajentuminen. Päivittäistä kanssakäymistä se ei silti haittaa. Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa se on näkynyt siten, että kun aiemmin on korostettu yksituumaisuutta, olemme nyt saattaneet vain todeta olevamme eri mieltä asioista, Sasi kuvailee. - Suomi kulkee Euroopan valtavirrassa kun taas Ruotsi ja Tanska ovat ulkopuolella keskeisessä päätöksenteossa. Toisaalta Ruotsi ja Tanska ovat olleet meitä aloitteellisempia. Suomi voikin jatkossa tarjota diplomaattisia palveluita yhteisten asioiden edistämiseksi. Sasin mielestä erot kulminoituvat Suomen ja Ruotsin sosiaalidemokraattien väliseksi linjaeroksi. - Ruotsin demarit ovat suomalaisia tovereitaan vanhoillisempia, hän määrittelee. Carl Bildt Suomen linjoillaSasi uskoo, että Ruotsin maltillisen kokoomuksen nousu hallitukseen tiivistäisi myös maiden EU-yhteistyötä.- Carl Bildtin ja Paavo Lipposen linjojen välille voi vetää yhtäläisyysmerkin. Bildt ajaa Ruotsia talous- ja rahaliittoon ja on Suomen kanssa samoilla linjoilla myös EU:n laajentumisen suhteen. Pohjoismaiden eriseuraisuus laajentumisneuvotteluihin kutsuttavista maista puhutti myös Pohjoismaiden neuvostoa. - Kysymys on kaikkien mielestä mielenkiintoinen. Kahden kesken asioista keskusteltaessa niin tanskalaiset kuin ruotsalaisetkin kuitenkin toteavat, että Suomen ja EU-komission ajama kanta tulee voittamaan. Näin ollen jäsenyysneuvottelut aloitetaan siis viiden hakijamaan kanssa. Kaksi viikkoa sitten Sasi tapasi saksalaisia kollegoitaan ja kertoi Verkkouutisissa, että "he jakoivat meidän käsityksemme siitä, että Viron EU-jäsenyys hyödyttäisi muitakin Baltian maita. Bundestagissa näyttäisi kylläkin olevan kiinnostusta myös siihen suuntaan, että jäsenyysneuvottelut aloitettaisiinkin kaikkien kanssa yhtä aikaa" Sasi totesi tuolloin. Baltian maiden kanssa harjoitettava yhteistyö on Sasin mukaan tuonut Pohjoismaiden neuvostolle uuden ulottuvuuden. - Joka toinen vuosi pidämme yhteisen kokouksen Baltian neuvoston kanssa. Sen lisäksi meillä on monia Baltia-projekteja ja toimistot Tallinnassa, Riikassa ja Vilnassa, hän kertoo. Pohjoismaiden neuvosto toimii hyvinJo kymmenen vuotta Pohjoismaisilla yhteistyöfoorumeilla liikkunut Sasi tyrmää väitteet, joiden mukaan aika olisi ajanut neuvostosta ohi. Hänen mielestään jo toteutetut uudistukset ovat tuottaneet toivotun tuloksen.- Neuvosto toimii tänä päivänä hyvin. Lähialueyhteistyön, EU-ulottuvuuden sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun ottaminen agendalle ovat antaneet yhteistyölle uutta merkitystä, Sasi luettelee. Ruotsin pääministeri Göran Persson kertoi avauspuheenvuorossaan, että maa tulee omalla puheenjohtajakaudellaan Pohjoismaisessa ministerineuvostossa painottamaan kahta yhteistyön ydinaluetta: työllisyyttä ja kestävää kehitystä. - Työllisyys on tietysti ensisijaisesti kansallisella tasolla ratkaistava ongelma mutta uudet ideat liikkuvat Pohjoismaiden välillä varsin nopeasti. Esimerkiksi Tanskasta on Suomeen tullut ajatus työvuorottelusta.
JORI ARVONEN |
POLITIIKKA -SIVULLE