Digitaaliset muutospaineet vasta tulossa mediaan
Digitalisointi muuttaa käsitystämme tiedovälityksestä ja siihen käytettävistä laitteista. Televisioon tuodaan Internet-palveluja, televisiolähetyksiä viedään Internet-verkkoon, digitaalisten radioiden DAB-verkot voivat lähettää äänen lisäksi dataa, käsipuhelimet ja tietokoneet on jo yhdistetty, kirjat, lehdet ja muu painettu tieto on luettavissa verkoista, verkon kautta voi kohta tilata itselleen videoita.Perinteiset mediavälieet sekottuvat toisiinsa ja yhdistyvät pala palalta, mutta miten käy median sisällön ja sen yhteiskunnallisen merkityksen?
Laitteet yhdistyvät toisiinsa
Nykyinen selvä jako erilaisiin tiedonvälityksen laitteistoihin, radion, televisio, painotuotteet, puhelin ja niin edelleen on aikansa elänyt. Erilaisten laitteiden ja niiden yhdistelmien kirjo on jo aloittanut lisääntymisensä ja kehityksen suuntaa päätepisteineen voidaan vain arvailla.Varmaa on kuitenkin se, että myös itse välineet tulevat kehittymään voimakkaasti. Markkinoille tuodaan erilaisia mikrotietokonetta yksinkertaisempia välineitä Internet-surffailuun.
Esimerkiksi markkinoille on tuotu puhelimia, joilla voidaan ottaa myös Internet-yhteyksiä. Mikrotietokonetta sinänsä ei tarvita kun yhteydet voidaan muodostaa ilmankin. Toisaalta erään amerikkalaisen kyselytutkimuksen mukaan 93 prosenttia kuluttajista pitää Web-televisiota liian vaivalloisena, eivätkä sitä siksi halua.
Aistielinten monimuotoisuutta
On helppo yhtyä Nicholas Negroponten näkemyksiin, joiden mukaan tulevaisuuden käyttöliittymät pitäisi rakentaa sellaisiksi, joissa yhdistellään eri aistielinten monimuotoisuutta. Käyttöliittymät eivät enää perustu pelkkään kirjoittamalla tai näppäilemällä tapahtuvaan käskyttämiseen kuten nykyään, vaan esimerkiksi ääneen, liikkeisiin ja katseisiin. Tähän suuntaan pitäisi edetä, koska ihmiset eivät halua itseisarvoisesti käyttää koneita, vaan saada tehtävänsä tehdyksi. Käyttöliittymien on oltava helppoja käyttää, mihin nykyisillä tietokoneilla on vielä matkaa.Nykyään erilliset laitteet yhdistyvät osittain toisiinsa ja osittain pysyvät erillisinä. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten laitteiden ja tätä kautta myös käyttöliittymien kirjo kasvaa. Erilaisiin tarpeisiin tarjotaan erilaisia teknisiä sovelluksia. Yhteinen kehityssuunta on se, että tarvittaessa laitteet pienenevät ja nopeutuvat. Tosin esimerkiksi käsipuhelimen pienentämisessä nykyisestään ei taida enää olla mitään järkeä, mutta uusien verkko-ominaisuuksien tuominen kuluttajien taskuun sen sijaan on järkevää.
Samalla viestintävälineet ovat kuluttajien matkassa lähes missä tahansa. Esimerkiksi tehokkaalla tavalla toteutettu kannettava televisio voi löytyä kaikkialta sieltä, missä on jonkinlainen verkkoon kytketty tietokone tai puhelin. Tällaisessa tilanteessa nykyiselle televisiolupakäytännölle käy kuten radioluville aikanaan. Valvonta käy mahdottomaksi tai mielettömäksi. Yleisradion olisikin syytä pohtia televisiolupien kohtaloa esimerkiksi 5 -10 vuoden perspektiivillä ja ryhtyä etsimään korvaavia rahoitustapoja.
Median uudet haasteet
Eräs median kannalta olennaisimmista kehityssuunnista tiedon eri muotojen, äänen, kuvan, tekstin jne., pakkaaminen samassa verkossa kulkevaan yhteiseen muotoon. Digitaalisuus tuo mukanaan mahdollisuuden lähentää tiedon välityksen tekniikkaa itse tietoon. Enää ei ole tarpeellista kuvailla laveasanaisesti tekstissä ääniä tai kuvia, jos ne voi esittää samassa yhteydessä sellaisenaan.Kirjallisen ilmaisun kauneus ei sinänsä katoa mihinkään, mutta rinnalle voidaan tuoda myös muita esittämistapoja. Valintaa viestin vastaanottamistavasta tosin ei enää tee toimittaja tai tiedon verkkoon tuottava taho päätoimittajineen, vaan kuluttaja.
Kuluttaja voi valita samasta paketista lukeeko artikkelin tekstinä, kuunteleeko raportin äänenä, katseleeko sen liikkuvana kuvana vai kenties sarjakuvana. Jo nyt suomalaiset tietoverkoissa tarjottavat uutispalvelut kuten MTV3:n uutiset ovat kehittäneet joitakin näistä muodoista.
Kyse ei ole pelkästään tekniikan kehittymisestä tai luomista mahdollisuuksista, vaan myös siitä millä tavalla tietoa halutaan välittää ja kenen ehdoilla. Laajakaistaisemmat tietoverkot ja uudet tiedon pakkausmenetelmät luovat osaltaan mahdollisuuksia tuottaa runsaasti bittimuotoista dataa sisältäviä tiedostoja, mutta tuolla moniulotteisella tiedolla on oltava myös tekijänsä ja tuottajansa.
Nettiyhteyksien määrä ylittää maapallon väkiluvun
Nykyisellä kasvuvauhdilla Internetyhteyksien määrä ylittää maapallon väkiluvun 2000-luvun alkupuolella. Suomessa Internetiä käyttävien henkilöiden määrä on viimeisen vuoden aikana kaksinkertaistunut. Taloustutkimuksen vuonna 1996 tekemän tutkimuksen mukaan joskus Internetiä käyttäneiden henkilöiden määrä oli lähes 800 000 (Taloustutkimuksen Internet-tutkimus).Television katseluun käytetty aika on kasvanut jatkuvasti ja vuonna 1995 yli 10 vuotiaat kansalaiset käyttivät aikaa television katseluun keskimäärin 231 minuuttia vuorokaudessa eli lähes 4 tuntia (Finnpanel). Tämä kertoo osaltaan viihde- ja viestintäteollisuuden laajenevista markkinoista.
Näin suuret volyymit tekevät internetistä välttämättä taloudellisessa mielessä kiinnostavan välineen, johon on kannattavaa tuottaa erilaisia uutis- ja muita palveluja. Samalla Internetin nykyinen luonne muuttuu moniulotteisemmaksia ja vastaavasti se lähestyy nykyistä televisio- ja radiotoimintaa sillä erotuksella, että informaatiota levitetään pitkälti maahan kaivettuja verkkoja pitkin.
Toimittajalle ei riitä pelkkä kirjoitustaito
Toimittajille uudet tekniikat ja niiden kysyntä luovat aivan uusia haasteita. Tulevaisuudessa ei enää välttämättä riitä, että osaa kirjoittaa. On myös hallittava erilaisten medioiden yhteisvaikutukset ja samalla tarjottava tiedon vastaanottajille erilaisia valinnanmahdollisuuksia. Toimittajan on pohdittava entistä tarkemmin esittäämänsä tiedon esittämistapa, sillä pelkästään kirjoitettu juttu ei rakenteeltaan ole enää kuin eräs osa monimuotoista mediaa.Samaan aikaan toimittajan on pohdittava se, miten tiedon muut esittämistavat nivelletään kokonaisuuteen. Kyse on ehkä jostain tv-käsikirjoitusta lähentelevästä tavasta tuottaa tietoa erilaisine kuvineen ja tietosisältöineen.
Toimittajien koulutuksen osalta kehityssuunta tarkoittaa entistä monipuolisemman koulutuksen vaatimusta ja vastaavasti entistä luovempien menetelmien hallintaa. Puhdas ja näennäisesti objektiivinen tiedonvälitys lähestyy nykyistä taiteellisempia menetelmiä ja vataavasti tiedon kuluttajan vastuu tiedosta ja valinnoistaan kasvaa.
Tulevaisuuden median kuluttajalta vaaditaan nykyistä suurempaa itsekritiikkiä ja harkintaa omien valintojensa perusteista. Samalla toimittajat joutuvat luopumaan tämänkin artikkelin kaltaisista "helpoista" tiedon toimittamisen muodoista.
VILLE TENHUNEN
17.1.1997
Sähköposti: ville@kokoomus.fi
