Viikonlopun poliittiset puheet


Tuomioja: Koroma maksattaisi tulosovun muilla

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja tyrmäsi työnantajien TT:n toimitusjohtajan Johannes Koroman vero- ja tupokaavailut. Tuomioja sanoi sunnuntaina Jyväskylässä, että Koroman ajatus perustaa uusi tuposopimus neljän miljardin tuloveron alennuksiin on taitava yritys panna kolmannet kahden kaupan maksumiehiksi.

- Hänen kaavailuissaan työnantajat maksattaisivat tulosovun uusilla kulutusveroilla sekä työttömyyttä lisäävillä menoleikkauksilla, joiden maksumiehiksi joutuvat sosiaali- ja terveyshuollon palvelusten tarvitsijat ja tulonsiirroilla köyhyysrajan yläpuolelle nostetut ja syrjäytymiseltä suojatut vähävaraiset suomalaiset, sanoi Tuomioja.

Tuomioja myöntää, että muutokset menojen ja tulojen rakenteessa ovat tarpeen, mutta niiden tulee hänen mielestään johtaa parempaan työllisyyteen ja oikeudenmukaisempaan tulonjakoon. Hän mainitsi erityisesti energiaverotuksen. Tuomiojan mielestä Suomi ei Euroopan kolmanneksi alhaisimman energiaverotuksen maana ole vielä käyttänyt omaa liikkumatilaansa loppuun.


Lipponen: Suomi vaatii oman EU-komissaarin

Suomi pyrkii tiukasti saamaan jatkossakin EU-komissioon oman komissaarin. Pääministeri Paavo Lipponen sanoi sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa, että oma komissaari on ehdoton kynnyskysymys.

Lipposen mukaan Suomi on valmis estämään veto-oikeudellaan EU:n uuden perussopimuksen syntymisen, ellei Suomelle taata omaa komissaaria. EU:n rakenteiden uudistamista puidaan meneillään olevassa hallitusten välisessä konferenssissa.

Useat EU:n vanhoista jäsenmaista ajavat komission koon huomattavaa pienentämistä. Puheenjohtajamaa Hollannin laatimassa uusimmassa pohjapaperissa ei ole enää lainkaan sellaista vaihtoehtoa, että jokainen EU-maa saisi nimetä oman komissaarin.

Hallitusten välisen konferenssin on määrä päättyä kesäkuun puolivälissä Amsterdamin huippukokoukseen. Tuolloin EU:n uuden perussopimuksen pitäisi olla valmiina.

Lipponen ottaa haastattelussa kantaa myös keskustan puoluehallituksen päätökseen ratkaista puolueen Emu-kanta vasta sitten, kun Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat päättäneet omansa. Lipponen huomauttaa, että Ruotsissa EMU-ratkaisu on suuri sisäpoliittinen kysymys, jossa sikäläisen ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n kanta painaa paljon.
- Haluaako Aho kytkeä Suomen LO:n politiikkaan, Lipponen kummastelee.

Hän arvostelee keskustan puheenjohtajaa Esko Ahoa epäjohdonmukaisuudesta, tämä kun on vaatinut sekä talous- ja rahaliiton lykkäämistä että EU:n laajentamista. Lipposen mukaan EMU, EU:n laajentaminen ja unionin rakenteen uudistus kuuluvat yhteen, ja yhden epäonnistuminen kaataa molemmat muutkin.


Sailas: Opintotuki suosii laiskottelua

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas perää poliittista keskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Sailas esitti sunnuntain Aamulehdessä julkaistussa haastattelussa, että ainakin opintotuki, eläkeiän nostaminen ja julkisten palvelujen hinnat olisi nostettava pöydälle.

- Hyvinvointivaltion tulevaisuutta luotaava poliittinen keskustelu on jäänyt kovin vähälle. Olisi hyvä, että kriitikot ilmoittautuisivat ja esittäisivät argumenttinsa, jolloin hyvinvointivaltion puolustajat joutuisivat hiomaan ajatuksiaan, sanoi Sailas.

Sailaksen mielestä opintotukea tulisi kehittää sellaiseen suuntaan, että yliopistoista ja korkeakouluista valmistuttaisiin nykyistä rivakammin. Hän ei pidä mielekkäinä opiskelijajärjestöjen esittämiä vaatimuksia siitä, että opinnot pitäisi voida rahoittaa kokonaan suoralla opintotuella ilman lainaa. Opintorahan pienentämistä hän ei kuitenkaan kannata.

- Opiskelu on investointi, jota on voitava rahoittaa lainanotolla. Nykyinen opintotukijärjestelmä suosii suoranaista laiskottelua, arvostelee Sailas.

Elämänkaaren toisessa päässä taas keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä pitäisi Sailaksen mukaan saada nykyistä myöhäisemmäksi. Väestön ikääntymisen tuomiin pulmiin on hänen mielestään kiinnitetty liian vähän huomiota.

- Väestön ikääntyminen johtaa siihen, että työeläkerahastojen ylijäämä pienenee. Silloin joudutaan tilanteeseen, että valtiontalouteen on saatava ensi vuosikymmenen alussa ylijäämää, jotta suurten ikäluokkien eläkkeisiin riittäisi varoja, selvitti Sailas.


Vihreät vastustavat työttömien koulutustuen leikkaamista

Vihreä liitto ei hyväksy sitä, että työttömyysturvan peruspäivärahaan luvattu korotus rahoitettaisiin leikkaamalla työttömien koulutuksen tuesta. Vihreiden mielestä rahoitusta pitäisi hakea myös muualta kuin työttömyysturvan menoista. Puolueen mielestä sopiva kohde olisi automatisoitu, vähän työllistävä teollisuus.

Vihreän liiton hallitus esitti lauantaina myös ansiosidonnaisen turvan irrottamista peruspäivärahasta niin, että jälkimmäisen korotus ei nostaisi automaattisesti myös ansiosidonnaista päivärahaa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on ehdottanut, että rahat peruspäivärahan korottamiseen otettaisiin poistamalla koulutuksessa olevilta työttömiltä 30 markan päivittäinen ylläpitokorvaus. Veroton korvaus on tarkoitettu matka- ja ruokailukuluihin.


Perho: Veteraaneille arvostuksen ohella konkreettisia toimia

Kansallisena veteraanipäivänä sunnuntaina kokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho sanoi, että kiitokset veteraaneille tulisi muistaa jokapäiväisissä päätöksissä, eikä vain juhlapuheissa.

- Hallitus on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi päättänyt toimista sotaveteraanien aseman parantamiseksi. Asuntojen muutostöihin sekä veteraanien kuntoutukseen kohdennettujen lisävarojen tavoitteena on edistää veteraanien itsenäistä selviytymistä.
- Asuntojen kunnostamisella ja varustamisella, kotipalveluilla ja omaisten tuella pystytään luomaan turvallisen elämän edellytykset, sanoi Perho.

- Veteraanien ohella on muistettava myös heidän puolisonsa, jotka veteraanien ikääntyessä kantavat yhä suurempaa vastuuta. He ovat tehneet ja tekevät edelleen pyyteetöntä työtä.
- Tätä työtä tulee arvostaa lisäämällä kuntoutusmahdollisuuksia ja osoittamalla heille kunnissa esim. riittävästi omaishoidon tukea.

Perho totesi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana suhtautuminen veteraaneihin on selvästi muuttunut.
- Myös nuoret ovat oivaltaneet, mikä merkitys taisteluilla Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi on ollut. Myönteinen suhtautuminen antaa pohjan sille, että veteraanien tekemä työ saa ansaitsemansa arvostuksen myös tulevaisuudessa, sanoi.

Koonnut: IA
28.4.1997


POLITIIKKA -SIVULLE