Parmanne: EMU-puskurit ovat SAK:lle kynnyskysymys

SAK:n osastopäällikkö Pertti Parmanteen mukaan SAK:n ja koko eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen suhtautumisesta rahaliittoon vaikuttavat ratkaisevasti arviot EMU:n työllisyysvaikutuksista.

Hän huomautti viikko sitten torstaina Keskuskauppakamarin ja TT:n järjestämässä euroseminaarissa Helsingissä, että kautta Euroopan sitä mukaa kun luvatut työpaikat ovat jääneet syntymättä ja työttömyys on lisääntynyt, myös EMU- ja jopa EU-vastainen kansalaismielipide on voimistunut.

Parmanne myöntää, että työllisyysvaikutuksen mittaaminen on vaikeaa, mutta ainakin sitä voi yrittää analysoida.

- Jos joki selkeästi ja uskottavasti näyttää siltä, että työllisyys heikkenee EMU:n takia, niin silloin täytyy suhtautua varsin kriittisesti EMU-jäsenyyteen. Päinvastoin, jos uskottavasti näyttää siltä, että työllisyys paranee, niin silloin EMU näyttää houkuttelevammalta, muotoilee Parmanne.

- Ei tietenkään voida sanoa montako työpaikkaa syntyy. Minä en ole koskaan uskonut, että voidaan sanoa jokin täsmällinen luku. Jälkikäteenkin sen vaikutuksen arviointi on jokseenkin mahdotonta.

Huolena vähimmäisehdot, nimellispalkat ja yleissitovuus

Silti jotakin näyttää jääneen takaraivoon muhimaan. Parmanne sanoi seminaarissa, että SAK toivoo työnantajilta vielä ennen kesää kirjallisen, virallisin allekirjoituksin varustetun kannan, ettei EMU-jäsenyys merkitse työehtosopimusten vähimmäisehtoihin eikä niiden yleissitovuuteen puuttumista tai nimellispalkkojen alentamista.

”Vastapuoli” piti tätä melkoisen jyrkästi sanottuna, mutta Parmanne uskoo SAK saa tällaisen vakuutuksen.

- Uskon, että se saadaan. Mehän keskustelemme työnantajien kanssa jo siitä ja olemme esitelleet mitä me toivoisimme. Mielellään ennen kesää tällainen pitäisi saada aikaiseksi, enkä pidä sitä mahdottomana.

- Täsmällisiä sananmuotoja emme ole esitelleet, joten siinä voi tulla yllätyksiä. En usko, etteikö työnantajat olisi valmiita tätä yhdessä SAK:n kanssa toteamaan. Eri asia on se, että ennen kesää puskurirahastolainsäädännön yksityiskohdat eivät voi olla valmiita. Mutta emme me sitä tavoittelekaan.

- Tavoittelemme, sitä, että ennen kesää yleiset periaatteet EMU-maailmassa olisivat selvillä. Eli näyttääkö EMU-maailma yhtään samanlaiselta meidän ja työnantajien mielestä.
- Siihen liittyy, säilyykö sopimustoiminta vai eikö säily. Voidaanko nimellispalkkataso säilyttää vai tarkoittaako EMU sitä, että nimellispalkkatasoa pitää alentaa?

- Koroman puheisiin viitaten voi sanoa, että heidän näkemyksensä on suunnilleen samantapainen kuin meidän. En pidä mahdottomana, etteikö tässä jotakin syntyisi, sanoo Parmanne.

EM-puskurit ovat vaikea asia

SAK on ehdottanut muiden sopeutumiskeinojen täydennykseksi erityisesti sosiaalivakuutuksen ja koulutuksen yhteyteen kerättäviä nk. puskurirahastoja suhdanteita tasoittamaan. Niiden ajatuksena on tukea palkkakehityksen vakautta ja saada työnantajamaksuihin joustoa.

Teollisuus ja työnantajat ovat kuitenkin suhtautuneet rahastoihin nihkeästi eikä halua ryhtyä niiden maksumieheksi. TT ei kuitenkaan ilmeisistä neuvottelutaktisista syistä ole niitä ehdottomasti tyrmännyt.

Parmanne myöntää, että puskurirahastoasiat ovat hyvin vaikea asia.

- Ne ovat näköjään ideologisesti hankalia kysymyksiä työnantajille. Huolestuttavin oli Pellikan kannanotto siitä, että puskurirahastot ovat kauheita, koska niiden tarkoituksena on säilyttää saavutettu palkkataso. Se niiden tavoite onkin, sanoo Parmanne.

- Jos Pellikalla on ajatuksena ollut se, että EMU tuo järjestelmän, jolla päästään nimellispalkkoja alentamaan, niin silloin on turvallisempaa pysytellä EMU:n ulkopuolella.

Parmanteen mukaan puskurirahastojen hyväksyminen on SAK:lle kynnyskysymys, jotta EMU voidaan hyväksyä.

- Meillä ei ole siitä muuta päätöstä kuin edustajakokouksen päätös, mutta senkin perusteella kyllä minä sanoisin, että se on kynnyskysymys.

- Minun on vaikea nähdä, että ilman tällaisia suhdannepuskureita voisimme varauksetta tukea EMU-hanketta. Asetummeko me täysin vastaan, liittyy moneen asiaan, enkä lähde niitä spekuloimaan.

- Uusista avauksista puskurirahastoissa ei kuitenkaan ole kysymys, vaan olemassa olevien järjestelmien suhdannepoliittisesta toiminnasta, sanoo Parmanne.

ILKKA AHTOKIVI
30.4.1997