EU-parlamentille valta päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikan budjetista"Baltian maita tuettava voimakkaammin"
EU-parlamentin ulkoasiainvaliokunta hyväksyi maanantaina yksimielisesti Ruotsin kokoomuksen euroedustajan Staffan Burenstam-Linderin Baltia-raportin. Raportissa kehotetaan komissiota nostamaan Baltian maille annettavan tuen laatua. Toisessa tällä viikolla hyväksytyssä raportissa taas vaaditaan parlamentille oikeutta valvoa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoitusta ja toteutusta.Baltia-raportin mukaan Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys takaisi poliittisen vakauden alueella, lisäisi turvallisuutta koko Euroopassa ja tarjoaisi taloudellisia etuja sekä EU:lle että Baltian maille. Raportissa kiirehditään Baltian maiden kanssa kesäkuussa 1995 allekirjoitettujen Eurooppa-sopimusten ratifioimista. Ministerineuvostoa kehotetaan käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjän suhteen, jotta tämä solmisi pitkään auki olleen rajasopimuksen Viron kanssa. Raportin mukaan alueen infrastruktuurin parantamiseksi, saasteongelmien ehkäisemiseksi ja erityisesti Liettuan ja Venäjän ydinturvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan ylimääräisiä toimenpiteitä. Komissiota kehotetaan lisäämään yhteistyötä mm. Itämeren neuvoston kanssa. Raportti käsiteltäneen seuraavassa täysistunnossa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka pettymysValiokunta hyväksyi maanantaina myös valiokunnan puheenjohtaja brittikonservatiivi Tom Spencerin raportin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteutumisesta vuonna 1996. Spencer korosti, että niin organisaation, läpinäkyvyyden kuin toimintapotentiaalinsakin puolesta EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alku ei ole ollut vakuuttava eurooppalaisten silmissä.Spencerin mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa noudatettu hallitustenvälisyys on ollut keskeisin este tehokkaalle toiminnalle. Raportissa katsotaan, että EU on epäonnistunut maanosamme kriisien ehkäisyssä, ja vaaditaan hallitusten välistä konferenssia korjaamaan tilanne. Raportissa kritisoidaan ministerineuvoston pidättyväisyyttä yhteisten toimenpiteiden toteuttamisessa ja yhteisten kantojen ottamisessa, samoin kuin yhteisen turvallisuus politiikan ja puolustuksen koordinoinnin viivästymisestä. Valiokunnan mielestä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoitus tulisi sisällyttä unionin budjettiin ns. ei-pakollisina menoina, joiden hyväksymisessä parlamentilla on keskeinen rooli. Neuvoston tulisi lisäksi konsultoida ja informoida parlamenttia ennen yhteisten kantojen ja toimenpiteiden toteuttamista.
JORI ARVONEN |
POLITIIKKA -SIVULLE