Eduskunta kinasteli varuskuntien lakkauttamisesta


Oppositio ja osa hallituspuolueiden kansanedustajista jatkoi tiistaina Oulun ja Vaasan varuskuntien lakkauttamiseen tähtäävän suunnitelman arvostelua. Eduskunnan käymässä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa oppositio vaati hankkeesta luopumista.

Hallituspuolueet puolestaan sopivat yhteisestä ponsiesityksestä. Siinä kiirehditään päätöksiä siitä, mitä toimintoja varusmieskoulutuksen menettäviin varuskuntiin jää ja millaisiin korvaaviin toimiin ryhdytään.

Puolustusministeri Anneli Taina (kok) perusteli joukko-osastojen lakkauttamista voimavarojen suuntaamisella sinne, missä niistä on eniten hyötyä puolustuksen kehittämisen kannalta.

Tainan mukaan ketään ei ensisijaisesti irtisanota. Niille, jotka eivät voi ottaa vastaan muualta puolustushallinnosta tarjottua työpaikkaa, suunnitellaan erityistoimia.

Niiden toteuttamisesta vastaa valtiosihteeri Rauno Saaren johtama työryhmä. Sen tehtävä on turvata työttömiksi jääneille korvaavia ratkaisuja käyttäen hyväksi työvoimahallinnon ja opetushallinnon palveluita.

Vaikutuksia ei ole selvitetty ajoissa

Oululaisen kansanedustajan Tuija Pohjolan (SDP) esittämässä hallituspuolueiden ponnessa korostettiin, että puolustusvoimien henkilöstöä koskevat muutokset tulee tehdä luonnollista poistuman kautta välttäen irtisanomisia. Pohjola piti epäuskottavana hallituksen selonteossa esitettyä käsitystä, jonka mukaan varuskuntia lakkauttamalla saadaan aikaan säästöjä pitkällä tähtäyksellä. Ehdotettu Oulun varuskunnan varusmieskoulutuksen siirtäminen Kajaaniin lisää hänen mukaansa merkittävästi investointimenoja Kajaanissa.

Pohjola arvosteli monen muun puhujan tavoin hallitusta siitä, että se on vasta nyt asettanut työryhmän selvittämään organisaatiouudistuksen vaikutuksia asianomaisille paikkakunnilla. Koulutusuudistuksessa on kuitenkin jo aloitettu rynnäkkö uuteen järjestelmään.

Myös ulkoasiainvaliokunta antoi mietinnössään moitteita siitä, että organisaatiouudistuksen edellyttämiä perusselvityksiä ei ole tehty etukäteen. Valiokunnan mielestä rationalisointia on perusteltava muilla kuin valtiontaloudellisilla syillä ainakin lyhyellä tähtäyksellä.

Puolustusministeri Taina vastasi korostamalla, että toimenpiteisiin voidaan ryhtyä vasta eduskunnan annettua hankkeesta omat suuntaviivansa.

Lakkauttamisella laajat haitalliset vaikutukset

Säästöjen aikaansaamista epäili myös keskustan Tytti Isohookana-Asunmaa. Hän huomautti, että Oulun ja Vaasan varuskuntien lakkauttaminen ja Sodankylän varuskunnan toimintojen supistaminen vaatii lisäinvestointeja 150-200 miljoonan markan edestä. Niitä ei kuitenkaan ole huomioitu kokonaisarvioissa.

Isohookana-Asunmaa uskoi lisäksi hallituksen suunnitelman nipistää neljässä vuodessa kaiken kaikkiaan 1,7 miljardia markkaa varsinaisesta puolustusvoimien toiminnasta olevan epärealistinen uskottavaa puolustusta silmälläpitäen.

RKP:n ryhmäpuhuja Raimo Tiilikainen muistutti varuskuntien lakkauttamisen heijastuvan haitallisesti koko ympäröivään yhteiskuntaan, yksiköiden henkilökuntaan ja heidän perheisiinsä.

Vasemmistoliiton Jarmo Wahlström luonnehti säästösuunnitelmaa alueellisesti epätasapainoiseksi. Hänen mukaansa sitä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä.

Kokoomuksen Kaarina Dromberg huomautti, ettei alueellisia ongelmakysymyksiä tule väheksyä. Puolustuspoliittisten rationalisointiratkaisujen vaikutusta pitää hänen mielestään kuitenkin katsoa kokonaisuutena.

Myös SDP:n Jouko Skinnari halusi tarkastella keskustelua herättänyttä varuskuntien kohtaloa suuremman kokonaisuuden osana. Opposition ja hallituspuolueiden ponsiesityksistä äänestetään perjantaina.

STT-IA
30.5.1997

POLITIIKKA -SIVULLE