Viikonlopun poliittiset puheet

Taina: Valmiusyhtymät tarvitsevat helikoptereita

Puolustusministeri Anneli Tainan (kok) mukaan armeija tarvitsee helikoptereita, koska ne parantavat maavoimien toimintavalmiutta ja uusien valmiusyhtymien liikkuvuutta. Liikkuvuuden lisääminen muun muassa helikoptereiden avulla on ratkaisevan tärkeässä osassa valmiusyhtymien nopean taisteluvalmiuden kehittämisessä, Taina arvioi sunnuntaina Vaasassa.

Suomeen on tarkoitus perustaa kolme iskukykyistä valmiusyhtymää. Kullekin maanpuolustusalueelle tulee yksi valmiusyhtymä. Helikopterien arvioidaan maksavan 3-4 miljardia markkaa. Hallitus on esittänyt budjettiehdotuksessaan, että eduskunta myöntäisi tilausvaltuudet helikopterihankintojen valmistelun aloittamiseksi.

- Tilausvaltuudet myöntämällä eduskunta sitoutuu tietysti koko pitkään hankintaprosessiin, mutta vain tällä tavalla voidaan taloudellisten mahdollisuuksiemme puitteissa olevat suuret puolustushankinnat hoitaa järkevän suunnitelmallisesti alusta loppuun, Taina perusteli hallituksen esitystä.

Tainan mukaan tulevaisuuden sodan eurooppalaisista uhkakuvista perinteinen pitkä totaalinen sota on väistymässä.
- Uudistumisen valtavirta vie kaikkialla Euroopassa kohti entistä iskukykyisempiä armeijoita, hän arvioi.

- Miesmäärää ollaan korvaamassa entistä laadukkaammalla tekniikalla. Yleisen asevelvollisuuden rinnalle tai sitä kokonaan korvaamaan on kehittymässä uusia tietoyhteiskunnan ammattimaisia armeijoita, joilla on kyky tässä ja nyt vastata nopeisiinkin strategisiin iskuihin, Taina totesi

Pekkarinen haluaa aikaa tupo-esitysten käsittelyyn

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) pitää eduskunnan kannalta nöyryyttävänä sitä, että hallitus käy rinnan eduskuntakäsittelyn kanssa muissa pöydissä neuvotteluja veroratkaisuista.

Pekkarinen muistutti sunnuntaina Kivijärvellä, että normaaliaikataulun mukaan valtiovarainvaliokunnan päätökset mm. verolaeista valmistuvat marraskuun puoliväliin mennessä.

Pekkarinen ihmetteli, pitäisikö valiokunnan tehdä koko syksy muka-päätöksiä, kun tiedossa on, että todelliset keskustelut tulojen osalta käydään muualla ja tuodaan sitten eduskunnan käsiteltäväksi.

Hänen mielestään eduskunta ei voi käsitellä näitä merkittäviä muutoksia läpihuutojuttuna ilman perinpohjaista asiantuntijoiden kuulemista. Aikaa mahdollisten ns. hallituksen lopullisten esitysten käsittelyyn on varattava vähintään yhtä paljon kuin muka-esitysten käsittelyyn näyttää jäävän.

- Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mikäli hallitus antaa tupo-kierrokseen kytkemänsä uudet veroratkaisut eduskunnalle vasta marraskuun loppupuolella, ei eduskunta voi mitenkään saada talousarviota valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä, Pekkarinen huomautti.

Vihreät valmistelevat EMU-päätöstä

Vihreä liitto aikoo ottaa kantaa Suomen mahdolliseen EMU-jäsenyyteen tarvittaessa jo tänä syksynä. Päätös tehdään vihreän valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa. Tähän mennessä käydyssä keskustelussa valtaosa näkemyksistä on ollut kriittisiä.

Vihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi arvioi lauantaina, että EMU-päätöksen aikataulu saattaa elää. Pääministeri Paavo Lipponen on toivonut, että EU:ssa tehtäisiin alustava päätös jo joulukuussa siitä, mitkä maat liittyvät talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.

Suomen oma ratkaisu on kuitenkin määrä tehdä hallituksen tiedonannon pohjalta vasta alkuvuodesta. Vihreiden näkemyksen mukaan tämäkin aikataulu voi muuttua.

Hassi sanoi vierastavansa sitä, että vihreät tai eduskunta joutuisivat päättämään EMU-jäsenyydestä jonkinlaisella avoimella valtakirjalla tietämättä tarkkaan, millainen rahaliitosta on tulossa. Vihreät eivät panisi myöskään pahakseen koko EMU-hankkeen lykkäämistä.

Hassin mielestä vihreiden on päätöksessään otettava kantaa itse asiaan, eikä taktisiin näkökohtiin. Todennäköisesti kielteinen päätös johtaisi puolueen myös ulos hallituksesta.

Anttila haluaa selvityksen eduskunnan vallasta EMU:ssa

Keskustan varapuheenjohtaja, EU-parlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila vaatii eduskunnan puhemiehistöä selvittämään, miten paljon mahdollinen EMU-jäsenyys heikentää eduskunnan valtaa.

Kouvolassa lauantaina puhunut Anttila korosti, että tarvittaessa eduskunnan on annettava hallitukselle epäluottamus EU-politiikan hoidosta. Anttila muistutti, että valtioneuvosto on luvannut olla kehittämässä Euroopan unionia itsenäisten valtioiden yhteenliittymänä. Poliittisen päätöksenteon tulisi jatkossakin tapahtua pääasiassa Suomen eduskunnassa.

Anttilan näkemyksen mukaan kansallisen parlamentin aseman korostaminen ja sitoutuminen rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ovat ilmiselvästi keskenään ristiriitaisia tavoitteita. EMU heikentäisi hänen mielestään eduskunnan asemaa ja valtaa huomattavasti.

Kalliomäki: Valtio ei ole bisneksen tekijä

Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen (SDP) mukaan julkisen vallan rooli maan taloudellisen menestyksen takaajana on muuttanut muotoaan.
- Valtio ei enää ole niinkään bisneksen tekijä, vaan edellytysten luoja, joka huolehtii osaamisen pohjasta, koulutuksesta, tutkimuksesta ja vahvan toimintaympäristön takaavasta infrastruktuurista, Kalliomäki sanoi lauantaina Tampereella.

Kalliomäki kertoi, että juuri julkisen vallan muuttuneen roolin vuoksi hän on ollut valmis hankkimaan valtiolle lisätuloja valtion omaisuutta myymällä.
- Muita käyttökelpoisia tulonlähteitä näihin elintärkeisiin työtä luoviin investointikohteisiin on vaikea osoittaa, hän perusteli.

Kalliomäki painotti, että julkisen vallan rooli taloudellisen menestyksen takaajana ei ole vähentynyt, mieluummin päinvastoin.

Kalliomäki korosti, että yritysten mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja riippuvat olennaisesti niiden kilpailukyvystä.
- Julkisen vallan on myötävaikutettava siihen, että Suomessa toimivilla yrityksillä on sellaiset toimintaedellytykset, että ne voivat ylläpitää ja parantaa kansainvälistä kilpailukykyään, hän linjasi.

- Valtiovalta harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, mutta välttää puuttumista niille alueille, jotka luontevasti kuuluvat yritysten päätäntävaltaan, Kalliomäki vakuutti.

Ay-puheissa puolustettiin yleissitovuutta

Metallityöväen liiton sihteeri Erik Lindfors (vasl) uskoo, että keskustan puheenjohtajan Esko Ahon hirttäytyminen työreformin toteuttamisvaatimukseen karsii haaveet palata punamulta-aikakauteen Suomessa.

Lindfors arvosteli lauantaina Rokualla Ahon uudelleen tarjoamaa reformia. Lindfors muistutti, että työreformin keskeisin tavoite on työehtosopimusten yleissitovuuden asteittainen purkaminen ensiksi alle viiden hengen yrityksissä.

Hänen mielestään kyseessä on selvä sodanjulkistus ammattiyhdistysliikkeelle ja koko sopimusjärjestelmälle.
- Puheenjohtaja Aho unohtaa totaalisti sen, että työehtosopimusten yleissitovuuden vastineena on työrauhavelvoite, Lindfors huomautti.

Metallityöväen liiton järjestöpäällikkö Erkki Vuorenmaa (SDP) moitti puolestaan lauantaina Raumalla sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston tulkintaa auto- ja kuljetusalan työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Osaston mielestä sopimus ei ole yleissitova, koska sen piirissä on vain noin 30 prosenttia alan työntekijöistä.

Vuorenmaan mielestä kyseessä on väärä tilastotulkinta, joka rakentaa muitakin kuin kuljetusalan sopimuksia koskevaa aikapommia. Hän vaati ministeri Terttu Huttu-Juntusta (vasl) puuttumaan asiaan.
- Auto- ja kuljetusalan työntekijöiden liitto ei ole yksin tässä taistelussa, vaan koko ammatillisesti järjestäytynyt kenttä tulee antamaan tarvittaessa tukensa yleissitovuustulkinnan oikaisemiseksi, Vuorenmaa vakuutti.

Koonnut: IA
8.9.1997

POLITIIKKA -SIVULLE