Kuluttajat selviävät ilman lainojensa ja tiliensä uusimista

Euroaika ei tuo suuria muutoksia pankkiasiakkaalle


Vuoden alussa syntyvän uuden euroajan näkyvin muutos tavalliselle pankkiasiakkaalle ovat uudet viitekorot, sillä euron setelit ja sentin kolikot tulevat käyttöön vasta vuonna 2002.

Uusiin korkoihin siirtyminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman erillisiä neuvotteluja pankin ja asiakkaan välillä, kun eduskunta päätti tiistaina helibor-korkojen korvaamisesta uusilla euribor-koroilla ja uudesta peruskorosta. Osaan koroista ei edes tule muutoksia.

Tilillä näkyviin euroihin kuka tahansa voi siirtyä heti vuoden alussa, mutta sitä ei pidetä järkevänä, koska palkat ja eläkkeet sekä erilaiset maksut pysyvät markkoina.

Tiliotteen loppusaldo kerrotaan tosin myös euroina. Näin pankit valmentavat asiakkaitaan uuteen valuuttaan, jotta lopullinen siirtyminen yhteiseen rahaan käy aikanaan vaivatta. Mahdolliset euromääräiset laskut voi maksaa markkamääräiseltä tililtä.

Vuoden alussa tällä tiellä otetaan ratkaiseva askel, kun 11 maata siirtyy yhteisiin rahamarkkinoihin. Se tietää yhteistä rahapolitiikkaa ja yhteisiä korkoja. Samalla euro tule käyttöön tilivaluuttana.

Eurotili harvoin vielä tarpeen

Varsinaista eurotiliä tavallinen kuluttaja ei vielä tarvitse, mutta pankkien tiliotteen loppusumma kerrotaan myös euroina. Yksittäiset tilitapahtumat annetaan ainakin aluksi pääsääntöisesti vain markkoina.

Jos tili on euromääräinen, loppusumma ilmoitetaan vastaavasti myös markkoina.

Jos laskun kaikesta huolimatta saa euroina, pankki muuttaa laskun virallisen muuntokertoimen mukaan markoiksi. Tästä ei peritä erillistä maksua, mutta laskusta joutuu maksamaan normaalin palvelumaksun.

Myös maksuautomaatteihin ja pankkien internet-pohjaisiin palveluihin tulee vuoden alussa komento, jolla voi maksaa eurolaskun. Eurot muuttuvat automaattisesti markoiksi. Optinen lukija tarkistaa itse, onko kyseessä markka- vai eurolasku.

Tekniset muutokset on luvassa helmikuun alkuun mennessä.

Kuluttajaa laskuttavien yritysten uskotaan pysyvän siirtymäajan markoissa. Osa kertonee summan myös euroina.

Kahdessa maassa asuvalle helpotusta

Esimerkiksi Leonia-pankki lupaa pankin etuasiakkailleen koko tiliotteen myös euroina. Muilta euromääräisestä tiliotteesta peritään maksu, kertoo pankinjohtaja Matti Inha.

Johtaja Kaija Erjanti Suomen Pankkiyhdistyksestä arvioi, että euromääräiseen tiliin siirtyminen on järkevää, jos käy aktiivista osakekauppaa tai asuu vuoden mittaan kahdessa euromaassa ja saa kummastakin maasta erilaisia maksuja ja suorituksia.

Aktiivista pörssikauppaa tekeväksi hän laskee henkilön, joka myy ja ostaa osakkeita lähes päivittäin.

Yksittäiset pankit eivät näe perusteltuna lähteä markkinoimaan aktiivisesti asiakkailleen vielä euromääräisiä tilejä, koska niin harvalla kuluttajalla on siihen todellista tarvetta.

Pankinjohtaja Veijo Manninen Meritasta katsoo, että yksi tällainen ryhmä voisi kenties olla paljon verkkokaupasta ostoksia tekevät.

Heliborit ja peruskorko muuttuvat automaattisesti

Vuoden alusta heliboriin sidotut lainat ja talletukset muuttuvat automaattisesti vastaavanpituisiin euribor-korkoihin.

Muutos tapahtuu sitä mukaan kun lainan korko tulee tarkistettavaksi. Koron tarkistusjakson pituus pysyy ennallaan. Koron päälle tulee aiemman sopimuksen mukainen pankin perimä marginaali.

Muutoksia tulee myös peruskorkoon, koska euromaassa ei hyväksytä hallinnollisesti määrättyjä korkoja. Vuoden alusta se seuraa 12 kuukauden euriborin liikkeitä.

Valtiovarainministeriö vahvistaa sen kahdesti vuodessa puoleksi vuodeksi eteenpäin. Vielä vuoden loppuun siitä päättää Suomen Pankki.

Uuden peruskoron tarkistuspäivät ovat 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta. Ensimmäinen tarkistus tehdään heinäkuussa. Siihen saakka se on 3,5 prosenttia, johon Suomen Pankki laski sen viime viikolla.

Koron muutos ilmoitetaan vähintään kaksi viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Pankin omiin prime-korkoihin ja kiinteisiin korkoihin uusi euroaika ei tuo muutoksia. Kukin pankki päättää prime-korostaan. Se on seurannut viiveellä markkinakorkojen liikkeitä, joten vastaisuudessa ne seuraavat euriboria.

Pitkien viitekorkojen hankalampi maailma

Koska Suomen Pankin laskemien kolmen ja viiden vuoden viitekorkojen laskenta loppuu, pankit lähettävät siihen lainansa sitoneille esityksen uudesta viitekorosta. Yleisimmät tarjoukset ovat pankin oma prime ja euribor.

Uudeksi viitekoroksi voidaan sopia jokin muukin viitekorko.

Heti vuoden alussa pankin esitys on luvassa vain niille, joiden laina tai talletuksen koron tarkistuspäivä on pian ensi vuoden alkupuolella.

Muille muuntotarjous lähetetään myöhemmin. Jos lainan tarkistuspäivä on ollut tämän vuoden puolella, uuteen korkoon siirtyminen voi olla edessä vasta vuosien päästä.

Suomen Pankki neuvoi pankkeja jo pari vuotta sitten lopettamaan näihin korkoihin sidottujen lainojen myöntämisen.

Ratkaisu riippuu lainanottoajasta

Jos pankki ja asiakas eivät pääse sopuun pitkien viitekorkojen korvaamisesta, ratkaisu riippuu siitä, milloin lainasta on sovittu.

Erjanti kertoo, että yleensä ennen vuotta 1994 sovituissa lainoissa korkojen vaihtumista ei ole otettu huomioon.
- Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, korko jää laina-ajan loppuun siihen, mitä se viimeksi on ollut, hän selvittää.

Hänen mukaansa näitä tuskin ainakaan ensi vuoden alussa löytyy, sillä noin viisi vuotta sitten korot olivat korkeammalla kuin nyt.

Tilanne voi olla toinen esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua tarkistetavaksi tulevassa lainassa: kukaan ei voi sanoa, millainen korkotaso silloin on.

Uudemmissa sopimuksissa koron päättymiseen on varauduttu. Lainaehtojen mukaan pankki ja asiakas pyrkivät sopimaan korosta. Jos sopimukseen ei päästä kuuden kuukauden aikana, pankilla on oikeus määrätä uusi viitekorko sen jälkeen kun se on kuullut Rahoitustarkastusta.

Pitkiin viitekorkoihin sidottu lainoja on arvioitu olevan 30 000-40 000 kappaletta. Niihin sidottu lainamäärä on yhteensä noin 4,5 miljardia markkaa.

Ei ryntäystä muutoksiin

Erjanti, Manninen ja Inha kertovat, että asiakkaat ovat suhtautuneet tulossa oleviin korkomuutoksiin hyvin rauhallisesti eikä pyyntöjä heliboriin sidottujen lainojen viitekoron vaihtamisesta esimerkiksi pankkien omiin prime-korkoihin ole tullut juuri lainkaan.

Mannisen näkemyksen mukaan tämä johtuu siitä, että asiasta on puhuttu niin pitkään ja Euroopan yhteisen korkotason nähdään olevan laskussa.

Tarkkuutta laskun maksuun

Manninen myöntää, että mahdolliset euromääräiset laskut vaativat tarkkuutta laskun maksajalta ja maksuautomaatilta on muistettava hakea oikea komento.

Esimerkiksi 700 markan lasku on euroina hieman päälle 117 euroa. 200 euron lasku on noin 1 192 markkaa.

Jos tuttu lasku tuntuu vuoden alun jälkeen poikkeuksellisen pieneltä, vastaus voi olla, että se on ilmoitettu euroina. Tällaisia tapauksia ei kuitenkaan uskota syntyvän kovin useasti, sillä ainakaan nyt ei ole tiedossa, että tavallisia kuluttaja palvelevat yritykset siirtyisivät pelkästään euroon jo ensi vuoden alussa.

Halutessaan jokainen kuluttaja voi siirtyä euroihin, mutta silloin markkamääräiset laskut muuntuvat euroiksi pankissa.

Vuoden alun muutokset koskevatkin pääosin suuria yrityksiä. Niiden elämä helpottuu, kun ne voivat käyttää samaa valuuttaa 11 Euroopan maassa.

STT-IA
11.12.1998

TALOUS -SIVULLE