Ahmavaara: Työaikakirjo täydentää työajan lyhentämistä

Pellikka: Joustaviin työaikajärjestelyihin jäykkien mallien sijaan


Palvelutyöantajien toimitusjohtaja Jarmo Pellikka harmittelee työajan lyhentämisestä esitettyjen mallien jäykkyyttä.

Ammattijärjestöjen havitteleman 30 tai 35 tunnin viikkotyöaikaan perustuvan mallin sijasta meillä olisi voitava tehdä joustavasti pidempiä päiviä, viikkoa tai jopa vuosia kiireaikoina. Vapaata pidettäisiin vastaavasti enemmän hiljaisina aikoina, Pellikka huomautti Palvelutyönantajien ja SAK:n tiistaisessa seminaarissa paikallisesta sopimisesta.

Hän viittasi Tanskaan, jossa on esitetty yleisestä 37 tunnin työviikosta luopumista ja sen korvaamista elämäntilanteen mukaan joustavalla työjärjestelmällä.
- Varmasti ihmiset arvostavat tällaista järjestelmää enemmän kuin päivittäistä varttitunnin lyhennystä.

SAK:n johtaja Pekka Ahmavaara (vasl) piti selvänä, että työaika joka tapauksessa Euroopassa kaikkiaan lyhenee. Sen vastapainoksi tulee tarjolle yhä laajempi kirjo työaikamalleja - niin yrityksen kuin työntekijänkin eduksi.

SAK on esittänyt 35 tunnin työaikaa keinoksi, jolla ay-liike saataisiin houkuteltua maltilliseen tuloratkaisuun nykyisen sopimuksen päättyessä.

Luottamuksen ehdoilla

Sekä Pellikka että Ahmavaara pitivät luottamusta ja avointa ilmapiiriä ehtoina paikallisen sopimisen onnistumiselle.

Ahmavaaran mukaan tarvitaan yhtä aikaa keskitettyjen sopimusten tuomaa vakautta ja paikallisen sopimisen tuomaan joustoa.

- Paikallinen sopiminen edellyttää kuitenkin osapuolten tasavertaisuutta ja sellaista sopimisen politiikkaa, jossa eri puolten tarpeita otetaan tasapuolisesti huomioon. Tämä tavoite edellyttää usein työtekijöiden edustajan aseman vahvistamista nykyisestään.

Hän tyrmäsi ns. perälautamallin paikallisessa sopimisessa. Tässä mallissa työpaikoilla voitaisiin vapaasi sopia asioista, ja työehtosopimusta sovellettaisiin vain, jos työpaikalla ei muuta sovittaisi.
- Tämä jättäisi liian paljon tilaa painostuksen tai tietämättömyyden haittavaikutuksille.

Pellikka tyrmäsi toiveen työntekijöiden laajemmasta osallistumisesta yrityksen päätöksentekoon. Hän kuitenkin huomautti, ettei paikallinen sopiminen onnistu kyräilemällä, vaan vaatii avointa tiedonkulkua.

- Järjestelmä on epäonnistunut, jos työhön liittyvissä riidoissa joudutaan turvautumaan yt-menettelyyn, oikeuteen tai lakkouhkiin. Ne sitovat paljon voimavaroja ja pilaavat työilmapiirin. Tämmöisen riitelevän kulttuurin yritys voi pian olla entinen yritys.

Joustava ja kattava

Pellikan mukaan työantajakaan ei halua paikallisia yrityskohtaisia sopimuksia, vaan kattavia sopimuksia. Niitä olisi kuitenkin voitava nykyistä väljemmin soveltaa paikallisesti.

Hän esitti työehtosopimusten tilalle laajoja raamiluonteisia sopimuksia, jotka takaavat kaikille samanlaiset perussäännökset. Tämmöiset sopimukset soveltuisivat erityisesti palvelualojen työpaikoille, jossa työskennellään nyt useiden eri työehtosopimusten perusteella.

- Nykyisin kauppakeskuksissa siivotaan iltaisin ja viikonloppuisin yksinkertaisella palkalla, mutta myydään korkeiden lisien kanssa, hän vertasi.

Rasitteena lama-ajan kokemukset

SAK:n piirissä on suhtauduttu paikalliseen sopimiseen osin nihkeästi. Ahmavaara selitti tätä lama-ajan kokemuksilla, jolloin paikallinen sopiminen merkitsi lähinnä eduista joustamista ja luopumista.

Vaikka työaika on toistaiseksi ollut yleisin paikallisen sopimisen kohde, sovitaan jo nyt muustakin.
- Esimerkiksi pienissä palveluyrityksissä sovitaan jatkuvasti työn ohessa - en edes tiedä, mistä kaikesta, Pellikka kertoi.

Työnantajat havittelevat myös palkkoja jouston piiriin. Liikkuvat palkanosat nousisivat ja laskisivat yrityksen talouden myötä. Palkkioiden olisi kuitenkin koskettava kaikkia työntekijöitä.
- Mikään ei luo niin paljon närää kuin jos optiot ja muut palkkiot kohdistetaan vain osalle henkilöstöä, Pellikka huomautti.

STT-IA
11.9.1998

POLITIIKKA -SIVULLE