Työministeriö aikoo säilyttää 13 kuukauden siviilipalvelusajan

Amnesty: Suomen ihmisoikeuspolitiikka ristiriitaista


Amnesty International ei hyväksy valmisteilla olevaa siviilipalveluslakia. Työministeriö suunnittelee pitävänsä nykyisen 13 kuukauden palvelusajan ennallaan, vaikka asepalveluksen lyhin suoritusaika lyhenee heinäkuun alussa 6 kuukauteen.

Amnesty suunnittelee adoptoivansa siviilipalveluksesta kieltäytyviä mielipidevangeiksi, mikäli sivariaika ei lyhene.

Amnestyn kampanjasuunnittelija Brian Phillips kummastelee työministeriön lakisuunnitelmaa ja katsoo sen sotivan Suomen edistyksellistä ihmisoikeuspolitiikkaa vastaan. Phillips tapasi maanantaina ulkoministeri Tarja Halosen keskustellakseen hänen kanssaan siviilipalveluslaista.

- Suomi johtaa Euroopan neuvoston erityisryhmää, joka pyrkii helpottamaan aseistakieltäytymistä Itä-Euroopan maissa. Tuntuu ristiriitaiselta, että sama maa näyttää ottavan takapakkia omassa lainsäädännössään, Phillips ihmettelee.

Amnestyn mukaan heinäkuussa voimaan astuva asevelvollisuuslaki tekee siviilipalveluksesta rangaistusta muistuttavan vaihtoehdon, koska siviilipalvelu kestää yli kaksi kertaa pitempään kuin lyhin asepalvelusaika. Järjestö hyväksyy siviilipalvelusajan joka on jonkin verran pitempi kuin aika varusmiespalvelussa.

Yli kaksinkertainen palvelusaika kuitenkin eriarvoistaa miehet pelkän vakaumuksensa perusteella.
- Ymmärrän, että puolet ikäluokasta suorittaa edelleen yli kuuden kuukauden varusmiespalvelun.

Pitkä palvelusaika on kuitenkin siinä mielessä vapaaehtoinen, että siihen valitaan vain menestyneimmät ja motivoituneimmat, Phillips perustelee.

Palvelustuntien määrää mahdoton verrata

Työministeri Liisa Jaakonsaaren erityisavustaja Pertti Rauhio uskoo, että uusi siviilipalveluslaki astuu voimaan heti ensi vuoden alussa. Tähän mennessä työministeriölle ei ole esitetty tarpeeksi hyvää syytä palvelusajan lyhentämiseen, vaikka varusmiespalvelun pituus muuttuu.

- Varusmiespalvelu tiivistyy. Palvelutuntien määrä ja palvelun fyysinen rasittavuus ei lievene, Rauhio sanoo.

Phillipsin mukaan on mahdotonta verrata palvelustuntien määrää ase- ja siviilipalvelussa, koska tehtävät eroavat paljon palvelusmuotojen sisälläkin. Hänestä on järkevämpää verrata aikoja, joita asevelvolliset menettävät opiskelusta tai työurasta.

Amnesty tulkitsee, että jos siviilipalveluksen kestoa ei lyhennetä uudessa laissa, sivarien oikeudet palautetaan yhtä huonoiksi tai jopa huonommiksi kuin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin siviilipalvelus kesti 16 kuukautta.

- Suomi vei tänä vuonna aktiivisesti eteenpäin aseistakieltäytymistä koskevaa päätöslauselmaa YK:n ihmisoikeustoimikunnassa. Siksi on ristiriitaista, että Suomen oma lainsäädäntö ei näytä jatkossa noudattavan edes nykyisiä ihmisoikeusstandardeja, sanoo toiminnanjohtaja Frank Johansson Suomen Amnestystä.

Järjestössä pelätään, että Suomen esimerkki ei kannusta Itä-Euroopan maitakaan noudattamaan ihmisoikeussopimuksia.

STT-IA
12.6.1998

POLITIIKKA -SIVULLE