Palkansaajajohtajat: Keskustan työreformi "pyöristynyt”
Palkansaajajärjestöjen johtajat arvioivat, että keskustan työreformin sisältö on lieventynyt alkuperäisestä ja tullut keskustelukelpoiseksi. SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen (SDP) mukaan työreformin "kulmat ovat pyöristyneet".Myös STTK:n Esa Swanljung (SDP) ja Akavan Mikko Viitasalo (kok) katsovat, että työreformin pohjalta työelämän kysymyksistä voidaan keskustella. Keskusjärjestöt julkistivat maanantaina paperin, joka sisältää yhteisiä näkemyksiä tulevan hallituksen ohjelmaa varten. Paperissa ei mainita työreformia erikseen.
Ay-liike on tähän asti arvostellut työreformia jyrkästi. Keskusta nosti vappuna työelämän uudistamisen ohjelmansa yhdeksi ensi kevään eduskuntavaalien pääasioista. Ihalainen epäili, että keskusta ei vielä itsekään tiedä, mitä reformin muotoilut käytännössä tarkoittavat. Viitasalo sanoo, että työreformin "kakkos- tai kolmospainoksessa" on edelleen asioita, joita ei tulisi hyväksyä. Keskusjärjestöt korostavat, että toimivien työmarkkinoiden perusedellytyksiä ovat mm. vapaa järjestäytymisoikeus, työehtosopimusten yleissitovuus ja työtaisteluoikeus. - Toivomme, että tulevien vaalien jälkeen emme joudu samantyyppiseen keskusteluun suomalaisen työmarkkinajärjestelmän perusteista kuin 90-luvun alussa, Swanljung tähdensi. Järjestöt katsovat, että Suomen kaltaisen pienen kansantalouden menestyminen perustuu toimivaan yhteistyöhön eri osapuolten kesken. Valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten välistä kolmikantaista sopimista pidetään keskeisenä sekä kansallisesti että EU:n näkökulmasta. Kanta avoinna ydinvoimaanTeollisuuden energiansaanti on järjestöjen mukaan turvattava ympäristöpäästöjä samalla vähentäen. Swanljungin mukaan näkemys ei tarkoita suoranaista kantaa ydinvoiman puolesta. Lauri Ihalainen huomautti, että SAK pitää ydinvoimaa taloudellisesti ja muutenkin perusteltuna.Verotuksen osalta kolmella järjestöllä on perinteisesti omia painotuksiaan verotuksessa. Yhtä mieltä järjestöt ovat pääoma- ja ansiotuloverotuksen tasoeron kaventamisesta. Järjestöt korostavat, että hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset peruspalvelut on säilytettävä. Ihalainen ei ole valmis tinkimään verotuksesta, jos julkiset palvelut sen takia kärsivät. - Taloutta on siinä määrin rakennettu yhdessä pystyyn, että mihinkään merkittäviin leikkauspäätöksiin seuraavalla vaalikaudella ei ole tosiasiallista tarvetta, Ihalainen sanoi. Palkansaajajärjestöt muotoilevat hallitusohjelmasta myöhemmin omia kantojaan, joiden luvataan istuvan yhteiseen linjaukseen. Keskusjärjestöt haluavat vaikuttaa hallitusohjelmaan mm. tapaamalla puolueiden edustajia elokuussa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE