Eva: Rahaliitto lisää EU:n yhteisen ulkopolitiikan tarvetta


Talous- ja rahaliitto EMU edellyttää, että EU-maat tiivistävät ulkopoliittista yhteistyötään merkittävästi, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.

Eva julkisti maanantaina raportin EU:n ratkaisujen aika haasteista, jotka EU:lla on lähivuosina edessään.

Tällä hetkellä EU on raportin tekijöiden mielestä epätietoisuuden tilassa, vaikka edessä on runsaasti tärkeitä ratkaisuja. Samalla yhteinen valuutta tekee EU:sta kansainvälisesti nykyistä merkittävämmän toimijan, kun euro nousee globaaliksi valuutaksi ja dollarin kilpailijaksi.

Raportti ottaa energiahuollon esimerkiksi syistä, miksi ulkopolitiikkaa olisi kehitettävä tehokkaammaksi. EU:n riippuvuus unionin ulkopuolelta tulevasta energiasta kasvaa nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin vuonna 2020.

Energiahuollon turvaaminen vaatii, että Venäjällä, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa jatkuu rauhallinen kehitys. EU:n on toimittava aktiivisesti vakauden puolesta, eikä pelkkä kauppapolitiikan hoitaminen ja julkilausumatehtailu riitä.

- Nykyinen EU:n yhteinen ulkopolitiikka on ollut lausuntojen antamista, vaalien valvontaa ja rahan jakoa. Se ei taida ihan riittää tässä touhussa, sanoi raportin koonnut asiamies Peter Ekholm.

Näkymätön rahan jakaja

EU on maailmalla suuri avun ja rahan jakaja, mutta se ei ole saanut läheskään samassa suhteessa arvovaltaa maailmalla. Yhdysvallat on ollut parempi pisteiden kerääjä - äskettäin näin kävi presidentti Bill Clintonin Afrikan-vierailun aikana.

- Clinton sai sankarin vastaanoton Afrikassa, mutta Afrikan maiden viennistä EU-maihin menee 46 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus on 16 prosenttia, Ekholm sanoi.

Raportin mukaan yksi ratkaisu voisi olla ulkopolitiikan lähentymisohjelman rakentaminen, samalla tavalla kun rahaliittoa valmisteltaessa.

EU-maiden ulkopoliittiset intressit ovat samankaltaisia, mutta historia, perinteet ja kansalliset näkökannat saavat maat empimään enemmistöpäätösten käyttämistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella, raportti toteaa.

EU:n perussopimusta uudistava Amsterdamin sopimus sisältää joitakin muutoksia, joilla ulkopolitiikkaa on tarkoitus kehittää; päätöksiä yhteisistä toimista voidaan joissakin tapauksissa tehdä ilman yksimielisyyttä ja yhteistä analyysi- ja seurantatoimintaa lisätään.

Ekholmin mukaan Amsterdamin lisäykset eivät tuo mitään ratkaisevan uutta verrattuna entiseen järjestelmään. Suurin este on poliittisen tahdon puute, jota selittää suurten EU-maiden loistava menneisyys suurvaltoina.

- Usein kansalliset syyt ovat arvovaltakysymyksiä, joista eroon pääseminen taitaa olla kaikkein vaikeinta, raportti toteaa.

Yksi arvovallan merkki on pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa; Eva-raportissa ehdotetaan harkittavaksi, että EU voisi hoitaa eurooppalaisen edustuksen turvallisuusneuvostossa.

Suomella hyvä lähtö

Suomen EU-jäsenyys on raportin arvion mukaan käynnistynyt hyvin, Suomi on pystynyt rakentamaan itsestään uskottavan kuvan Brysselissä ja muissa jäsenmaissa.

Hyvää mainetta ja uskottavuutta tarvitaan puheenjohtajakaudella vuoden 1999 lopulla, kun Suomi todennäköisesti joutuu sovittelemaan viidentoista jäsenmaan näkemyksiä muun muassa maatalous- ja rakennepolitiikan uudistuksesta, seuraavasta rahoituskehyksestä, Lomé-sopimuksen uudistamisesta, laajentumisneuvotteluista sekä EU:n tavoitteista seuraavalla WTO-kierroksella.

STT-IA
12.6.1998

POLITIIKKA -SIVULLE