Viikonlopun politiikkaa lyhyestiNuutti Niinistö kieltäytyi eduskuntaehdokkuudestaValtionvarainministeri Sauli Niinistön poika Nuutti Niinistö kieltäytyi ehdokkuudesta tulevissa eduskuntavaaleissa. Hän ilmoitti päätöksestään Varsinais-Suomen kokoomuksen piirihallitukselle sunnuntaina hetkeä ennen kokousta, jossa ehdokkaat nimettiin.Jäsenäänestyksessä toukokuussa tekn. yo Nuutti Niinistö nousi ehdokaslistan kuudennelle sijalle, joten hänet olisi automaattisesti valittu. Sauli Niinistö asettuu ehdolle Helsinkiin ja hänen poikansa ehdokkuus olisi ollut erityisesti salolaisten mieleen. Varsinais-Suomen eli aiemmin Turun eteläisen vaalipiirin muut nykyiset kokoomuskansanedustajat Ville Itälä, Marjut Kaarilahti, Ilkka Kanerva ja Maija Perho ovat ehdolla ensi vuoden maaliskuussa. Muut sunnuntain kokouksessa nimetyt ehdokkaat ovat Pipsa Allen, Raisio, Pauliina Haijanen, Laitila, Kaija Hartiala, Turku, Pertti Hemmilä, Halikko, Marjatta Hyttinen, Salo, Marjukka Karttunen, Ilmarinen, Petri Lahesmaa, Turku, Jaana Malen, Naantali, Petteri Orpo, Turku, Hanna-Sofia Poussu-Olli, Naantali, Voitto Ranne, Turku ja Maire Toivonen, Kyrö. Seitsemästoista ehdokaspaikka täytetään myöhemmin.
Puoluesihteerit pelkäävät äänestysprosentin romahtavan eurovaaleissaSuurimpien puolueiden puoluesihteerit pelkäävät, että tasan vuoden päästä pidettävien eurovaalien äänestysaktiivisuus jää jopa alle 50 prosentin. Puoluesihteerit esittivät arvioitaan sunnuntain Turun Sanomissa.Esimerkiksi kokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho pelkää, että äänestysprosentti jää 40:n tuntumaan. Vasemmistoliiton Ralf Sund veikkaa 43 ja RKP:n Peter Heinström 45 prosenttia. Vain keskustan Eero Lankia ja demarien Kari Laitinen uskovat 50 prosentin ylitykseen. Synkkiä arvioitaan puoluesihteerit perustelevat sillä, että vaalit pidetään viikkoa ennen juhannusta. Myös tulevan vaalisuman pelätään horjuttavan mielenkiintoa eurovaaleja kohtaan. Eduskuntavaalit ovat ensi maaliskuussa, ja vuoden 2000 presidentinvaalitkin keräävät jo huomiota osakseen. Viimeksi eurovaalit järjestettiin yhdessä kunnallisvaalien kanssa. Tuolloin äänestysprosentti oli hieman yli 60. Itsenäisyyden aikana valtiollisten vaalien äänestysprosentti on jäänyt alle 50:n vain kaksi kertaa, vuosien 1925 ja 1931 presidentin valitsijamiesvaaleissa.
Kansanedustajat haluavat vaalirahoituksen julkiseksiViisi kuudesta kansanedustajasta kannattaa vaalirahoituksen julkistamista kunnallis-, eduskunta-, EU- ja presidentinvaaleissa. Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastasi 156 kansanedustajaa. Heistä vain 23 vastusti vaalirahoituksen julkistamista.Myönteisimmin julkistamiseen suhtautuivat vasemmiston ja pienpuolueiden kansanedustajat. Eniten vastustusta vaalirahoituksen julkistaminen sai kokoomuksen edustajilta. Kansanedustajilta kysyttiin myös viime eduskuntavaalien vaalikampanjan rahoituksesta. Edustajien ilmoittamien vaalibudjettien keskiarvo oli 92 000 markkaa. Vaihteluväli oli muutamasta tuhannesta yli 300 000 markkaan.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit: "Liittoutumattomuus on keino eikä päämäärä"Suomen puolustusministeri Anneli Taina ja Ruotsin puolustusministeri Björn von Sydow vakuuttavat, että maiden sotilaallinen liittoutumattomuus tukee turvallisuuspoliittista vakautta Pohjois-Euroopassa. Ministereiden mielestä liittoutumattomuus on kuitenkin keino eikä päämäärä. Se ei välttämättä ole pysyvä tila.- Jos Suomi ja Ruotsi nyt harkitsisivat uudelleen liittoutumattomuuttaan, ei se lisäisi maidemme turvallisuutta eikä vakautta lähiympäristössämme. Siksi ei ole tarvetta Suomen tai Ruotsin NATO-jäsenyydelle, puolustusministerit kirjoittavat yhteisartikkelissaan. Artikkeli julkaistiin lauantaina Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä. Taina ja von Sydow korostavat maiden oikeutta itse valita osallistumisensa sisällön ja muodon Euroopassa kehittyvässä poliittisessa ja sotilaallisessa yhteistyössä. Ministerit nimeävät artikkelissa viisi aluetta, joilla Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö voi syvetä. Tiivistyvä kahdenvälinen yhteistyö on heidän mukaansa omiaan lisäämään Itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta. Yhteistyöalueet ovat puolustusmateriaaliyhteistyö, yhteinen merivalvonta, osallistuminen yhteisiin kriisinhallintaharjoituksiin, virkamiesvaihto sekä opettaja-, opiskelija- ja tutkijavaihdon lisääminen. Ministerit ilmaisevat toiveenaan, että esimerkiksi nyt esillä olleet helikopterihankinnat voitaisiin tehdä yhdessä. Merivalvonnassa Suomen rajavartiolaitos ja Ruotsin rannikkovartiosto valvovat jo nyt yhteistä merirajaa Itämerellä ja Pohjanlahdella. Kriisinhallinnassa maiden tavoitteena on voida tarvittaessa lähettää pohjoismainen prikaati kansainväliseen kriisinhallintatehtävään. Ns. Nordcaps-yhteistyön puitteissa maat voivat myös järjestää yhteistä koulutusta kriisinhallintatehtäviin valmistautuville joukoille.
Ala-Nissilä: Pankkivaltuuston asemaa korostettavaEduskunnan pankkivaltuuston jäsen, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk) esittää pankkivaltuuston aseman vahvistamista.- Juuri pankkivaltuuston ja sitä kautta eduskunnan rooliin kuuluu myös seurata, arvioida ja käydä keskustelua Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta Suomen talouden kannalta. Tämä edellyttää raportointijärjestelmien kehittämistä, keskusteluja eri etutahojen kanssa ja pankkivaltuuston aseman korostamista, Ala-Nissilä huomautti Turussa lauantaina. Ala-Nissilän mukaan tämä ei uhkaa Suomen Pankin itsenäistä asemaa osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Hän kiitti pankin johtokunnan olevan nyt kunnossa ja hyvin toimintakykyinen.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE