Eduskunta kiisteli myös valintakokeiden käytöstä

Oppositio arvosteli esiopetuksen lykkääntymistä


Kuusivuotiaiden maksuttoman esiopetuksen lykkääntyminen herätti eniten keskustelua, kun eduskunta aloitti keskiviikkona uusien koululakien loppusuoran käsittelyn.

Hallitus oli jättänyt esiopetuksen pois omasta esityksestään, kun sen toteuttamiselle ei löytynyt kestävää rahoitusta.

Asia ei muuttunut myöskään lakien eduskuntakäsittelyssä monien toiveista huolimatta. Hallituspuolueiden edustajien oli tyytyminen siihen, että tavoite on nyt vuoden 2 000 elokuussa ja sekin sidottu "taloudellisiin voimavaroihin".

Opposition mielestä tämä ei ole enempää kuin "hurskas toivomus" ja nyt eriarvoisuus vain jatkuu, kun esiopetuksen järjestäminen on kiinni jokaisen kunnan omasta tahdosta.

Hallitusryhmien edustajat huomauttivat, että keskustalla on pian tilaisuus ottaa asia uudelleen esille, jos se on mukana seuraavan hallituksen ohjelmaneuvotteluissa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kirsti Ala-Harja (kok) ihmetteli, mistä oppositio uskoo löytyvän lisärahaa esiopetukseen, kun sitä ei ole nyt riittänyt joka paikassa edes peruskoulun opettajien palkkojen maksuun.

Vihreiden Irina Krohn pahoitteli, että sivistysvaliokunta ei edes yrittänyt etsiä rahoja esiopetuksen toteuttamiseen. Hän epäili, että syynä oli se, että itse valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) oli poistanut asian jo hallituksen käsittelyssä.

Keskustan Anu Vehviläinen piikitteli puolestaan, että hallitus löysi kyllä rahaa "kalliiseen" työttömien koulutusvakuutukseen, mutta ei halvempaan esiopetukseen. Hannu Takkulan (kesk) mielestä "markka pääsi liikaa konsultoimaan".

Milloin voi käyttää valintakokeita?

Kansanedustajilla tuntui myös olevan erilaisia käsityksiä siitä, milloin peruskoulun oppilasvalinnassa on sallittua käyttää soveltuvuuskokeita. Opposition riveistä epäiltiin, että soveltuvuuskokeiden käyttö saattaisi laajentua myös muihin kuin taito- ja taideaineisiin.

Taustalla oli huoli eriarvoisuuden kasvusta, jos oppilaat alkavat saada jo koulun alkuvuosina erilaista koulutusta.

Sivistysvaliokunnan pykälämallissa soveltuvuuskokeiden käyttö on rajattu tapauksiin, joissa "opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta". Kokeissa selvitettäisiin oppilaan taipumuksia tähän opetukseen.

Lakiesityksen perusteluihin valiokunta kirjasi, että soveltuvuuskokeita tulisi käyttää vain aineissa, "joilla ei ole keskeistä merkitystä yleisen jatko-opintokelpoisuuden kannalta".

Jukka Gustafsson (SDP) vakuutti opposition epäilijöille, että valintakokeiden käyttö on napitettu vain taito- ja tiedeaineisiin.
- Ei tule kieli- ja matematiikkapainotteisia yläasteita, joihin oppilaita valittaisiin soveltuvuuskokein, hän sanoi.

"Laki antaa selkeän linjan"

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok) oli sitä mieltä, että uusi pykälämuotoilu rajaa selkeästi sitä, milloin soveltuvuuskokeita voidaan käyttää. Heinonen muistutti, että tällä hetkellä laki ei rajoita millään tavalla valintakokeiden käyttöä.

Tapio Karjalainen (SDP) näki myös toisenlaisen uhkan oppilaiden tasa-arvolle. Jos vanhemmat panevat lapsensa muuhun kuin lähimpään kouluun, kunnan ei lain mukaan tarvitse maksaa koulumatkojen kustannuksia.
- Valinnanvapaus alkaa muuttua varakkaiden oikeudeksi, Karjalainen varoitteli.

Suhola arvosteli koululakien valiokuntakäsittelyä: Lähes joka toinen asiantuntija kävi turhaan

Eduskunnan sivistysvaliokunta teki kansanedustaja Aino Suholan (kesk) mielestä koululakien käsittelyssä turhaa työtä kuuntelemalla suuren joukon asiantuntijoita, joilla ei voinut olla enää uutta annettavaa. Sivistysvaliokunta kuuli kaikkiaan 363 asiantuntijaa. Määrää on tarjoiltu kuin todistuksena siitä, miten perusteellisesti valiokunta on työnsä ottanut.

Suholan mielestä kaksi sataa olisi riittänyt hyvinkin, eli lähes joka toinen kävi kuultavana turhaan. Tarpeettomaan pitkittämiseen ajauduttiin Suholan mielestä enimmäkseen siksi, että valiokunnan jäsenet vartioivat, että "kaikkinainen tasavertaisuus toteutuisi, niin puoluepoliittinen kuin aluepoliittinenkin".
- Ja pikkuisen hyvää se tekee tukimiehellekin päästä asiantuntijaksi valiokuntaan, Suhola aprikoi tapahtuneen syitä.

- Kotimaakunnan miestä ja naista lappoi valiokunnassa katkeamattomana jonona. Uutta sisällöllistä ulottuvuutta tärkeämpi tuotava oli "meidän alueen" todistus.

Pitkitetty asiantuntijoiden kuuleminen johti Suholan mielestä siihen, että lakiesitysten viime metrien rusikoinnissa tuli sellainen kiire, jossa "ainakin oppositioedustajan oli miltei mahdotonta pysyä rattailla".

Pelkästään rehtoreita, vararehtoreita ja koulunjohtajia kävi valiokunnan kuultavana yli 70. Suholan mielestä karsimisen varaa olisi ollut paljon juuri tässä joukossa.

Keskustelu koululaeista jatkui eduskunnan täysistunnossa myöhään yöhön. Varsinaisesta keskustelusta ei tosin voi puhua, sillä kansanedustajat kävivät vuorotellen purkamassa tuntojaan, ja salissa istui muutama kuulemassa. Eduskunta lyö lukkoon uusien koululakien sisällön torstai-illan istunnossaan.

STT-IA
12.6.1998

POLITIIKKA -SIVULLE