Kielto pilkata Jumalaa säilyy laissa

Kiellon säilyttämisen puolesta äänestivät keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja kristillisten edustajat valiokunnassa. Jumalanpilkan kiellon poistamista kannattivat vasemmistopuolueiden ja vihreiden edustajat.

Hallitus esitti alun perin jumalanpilkan kiellon poistamista laista, ja eduskunnan lakivaliokunta asettui samalle kannalle. Lakiesityksen toisessa käsittelyssä maanantaina voitti kuitenkin yllättäen Juhani Alarannan (kesk) esitys siitä, että Jumalan pilkkaamisen kielto säilytetään.

Suuren valiokunnan vahvistama kanta oli tällä erää lopullinen, eikä sitä voitu enää muuttaa, kun lakiesitys myöhemmin palasi jatkettuun toiseen käsittelyyn. Tyytyväinen Alaranta tunnusti ratkaisun jälkeen, että lopputulos oli maanantain välivoitosta huolimatta yllätys. Kun samaa asiaa ajettiin aiemmin lakivaliokunnassa, hänen esityksensä kaatui selvin numeroin 11-4.

- Silloin kyllä ajattelin, että turha olisi odottaa toisenlaista lopputulosta.

Pappina Alaranta koki myös joutuneensa alakynteen, kun vastapuoli saattoi vedota luterilaisen kirkon kantaan. Kirkolliskokous oli asettunut puoltamaan hallituksen ajamaa kantaa, jonka mukaan Jumalaa ei tarvitse mainita erikseen laissa.
- Se oli tietysti aika kova perustelu, mutta kirkon kokouskin voi erehtyä, ja minusta se on tässä asiassa erehtynyt, Alaranta sanoi.

Suuren valiokunnan vahvistama lainmuutos merkitsee sitä, että uskonrauhan rikkomisesta rangaistaan myös sitä, joka "julkisesti pilkkaa Jumalaa", kun hallituksen esityksessä puhuttiin vain sen häpäisemisestä, mitä "kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä".

- Myönnän, että hallituksenkin ajama muotoilu olisi mutkan kautta hoitanut saman asian. Mutta jos kerran tarkoitettiin samaa asiaa, niin ajattelin, että miksi sitä ei myös voisi kirjoittaa lakiin, Alaranta perusteli.

Jumalaa yritetty pois usein ennenkin

Ehdotus jumalanpilkan poistamiseksi laista nousi esille jo vuonna 1914, mutta yritys kaatui tiukassa äänestyksessä.

Vuonna 1917 samaan tähtäävä lakialoite meni läpi, mutta eduskunta jätti äänestyksen jälkeen muutoksen vahvistamatta toisilla valtiopäivillä.

Vuonna 1965 hallitus teki esityksen vanhentuneen lainkohdan muuttamiseksi, mutta esitystä ei ehditty käsitellä ennen vaalikauden loppua.

Seuraavana vuonna hallitukselta tuli uusi esitys jumalanpilkan poistamisesta. Eduskunta jätti esityksen lepäämään yli vaalien.

Kun asia tuli uudelleen esille vuonna 1970, kertaalleen käsiteltyä lakiehdotusta ei voitu hyväksyä teknisestä syystä, koska voimaantulosäännös viittasi edelliseen vuosikymmeneen.

Hallitus antoi pian uuden esityksen, jossa jumalanpilkkaa koskeva kohta oli poistettu laista. Eduskunta kuitenkin päätti äänestyksen jälkeen, että asia pysyy laissa.

Lipposen hallitus äänesti jumalanpilkasta

Hallituksen mielestä Jumala ja muiden uskontojen vastaavat eivät tarvitse rikoslain suojelua ja sellainen antaa helposti aihetta väärinkäsityksiin.

Hallitus viittasi myös siihen, että rajan vetäminen uskonnollisiin käsityksiin kohdistuvan ironisen arvostelun ja suoranaisen jumalanpilkan välillä on tulkinnanvaraista.

STT-IA
12.6.1998