Piraatti vie leivän tekijän suusta



Ohjelmistopiratismi on laajalle levinnyttä ja siitä on huomattavaa taloudellista haittaa sekä ohjelmistotuotannolle että koko kansantaloudelle. Ohjelmistojen valmistajat vaativat tiukkoja toimia ongelman ratkaisemiseksi.


Ohjelmistopiratismilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistojen laitonta kopiointia, levitystä ja käyttöä. Ohjelmistoja saa käyttää vain lisenssiehtojen ja tekijänoikeuslain säännösten mukaisesti.

Tietokoneohjelmistojen laiton kopiointi on rikos, josta voi seurata rangaistuksena sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tämän lisäksi kopioinnista seuraa aina korvausvelvollisuus. Ohjelmiston käyttöoikeussopimuksessa eli lisenssissä mainitaan, kuin moneen tietokoneeseen ohjelmiston voi asentaa.

Jokaista asennettua ohjelmistoa ja jokaista ohjelmiston verkkoversion käyttäjää kohden on oltava lisenssi, muuten hukka perii. Rangaistuksia on Suomessakin jaeltu, tosin vain piraattien myyjille ja valmistajille.

Esimerkiksi huhtikuun alussa päivityspakkauksia ja korjauslevykesarjoja aitoina ohjelmistopaketteina kaupitellut henkilö sai vuoden ehdollista vankeutta tekijänoikeusrikoksesta, tavaramerkin loukkauksesta, asiakkaisiin kohdistuneista petoksista sekä kilpailumenettely- ja markkinointirikoksesta.

Vireillä on vielä korvausvaatimusjuttu, jossa häneltä perätään noin viittä miljoonaa markkaa. Jutussa takavarikoitiin toista tuhatta ohjelmistopakkausta ja syytteen mukaan niitä oli ehditty myydä saman verran.

Piraattikopiosta ei käyttäjälle ole muuta etua kuin alhainen hinta. Mitään laatutakuuta tuotteessa ei ole ja erilaisia yhteensopivuus- ja toimivuusongelmia voi ilmetä. Edullisiä päivityksiä ei piraattikopioiden omistajille jaeta. He ei myöskään saa käyttöoppaita, asennusohjeita, tuotetukea, koulutusta tai muuta asiakaspalvelua. Toisaalta nämä edut jäävät usein saamatta myös laillisten ohjelmien ostajilta.

Erilaisia tapoja rikkoa lakia

Ohjelmien ostaminen kimpassa, niiden lainailu kavereille ja luvaton kopiointi kotikäyttöön on yleistä kansanhuvia. Kuka hyvänsä kykenee asentamaan ohjelman koneeseensa, kunhan vain saa käyttöönsä ohjelman sarjanumeron. Se usein onkin käyttäjäystävällisesti merkitty levykkeen tai CD-ROM:n koteloon. Äänilevyteollisuus törmäsi vastaavaan ongelmaan 60-luvulla, kun nauhurit ilmestyivät kauppojen hyllyille.

Internet on merkittävä laittomien kopioiden ja sarjanumeroiden jakelukanava. Tavaraa on tarjolla sekä ilmaiseksi että rahasta. Myös kokeiltavaksi tarkoitettujen ohjelmien murtaminen (cracking) on suosittua. Alan harrastajille on jo kehittynyt oma kulttuurinsa ja omat hämärät Internet-yhteisönsä. Varsinkin pienten shareware -sovellusten myyjät ja tekijät tuntevat kukkaroissaan heidän toimintansa.

Suurin päänsärky ohjelmistojen valmistajille on kuitenkin piraattiohjelmien ammattimainen kopiointi ja myynti, joka on saavuttanut eräissä maissa teolliset mittasuhteet.

Ohjelmistovalmistajien järjestön Business Software Alliancen (BSA) mukaan CD-ROM-levyjen suuri tallennuskapasiteetti ja alhaiset tuotantokustannukset ovat johtaneet tälläisen piratismin voimakkaaseen kasvuun viime vuosina. Eri valmistajien ohjelmistoja kerätään levyille ja myydään halvalla eteenpäin. Romppuja markkinoidaan usein internetin kautta ja myyjät käyttävät osoitteinaan postilokeroita.

BSA:n mukaan poliisi takavarikoi vuonna 1997 Euroopan alueella 135 000 kappaletta laittomia ohjelmistoja sisältäviä CD-ROM-levyjä. Niiden yhteenlaskettu arvo oli noin 34 miljoonaa dollaria (noin 190 miljoonaa markkaa).

Suomessa on markkinoilla kasvanut väärennettyjen tuotteiden määrä. Piraattiromppuja on Suomeen tullut lähinnä Kaukoidästä, Venäjältä ja Virosta, mutta nyt Suomessa myydään myös kirjoittavilla romppuasemilla tehtyjä levyjä muun muassa ilmaislehdissä ja Internetissä. Lisäksi ohjelmia levitetään Internetin ja bulletin boardien kautta. Toisaalta Suomessa on vähentynyt tietokoneisiin esiasennettujen lisenssittömien ohjelmistojen myynti, jota aikaisemmin harrastettiin.

Suurimmassa Suomessa viime vuonna paljastuneessa jutussa takavarikoitiin yli 2000 väärennettyä Windows 95 -ohjelmaa.

Piraattien markkinaosuuksia

BSA ja ohjelmistoteollisuuden 1200 jäsenyrityksen ammattiliitto Software Publishers Association (SPA) julkistivat viime vuonna International Planning & Researchin (IPR) tekemän tutkimuksen tietokoneohjelmistojen laittomasta kopioinnista ja levityksestä. Tutkimuksen mukaan vuonna 1996 koko maailmassa oli käytössä 523 miljoonaa uutta kaupallista ohjelmistosovellusta, joista laittomia kopioita oli 225 miljoonaa kappaletta eli lähes joka toinen. Laiton kopiointi oli vuodesta 1995 lisääntynyt 20 %.

Tutkimuksen mukaan varsinaisia piraattien pesiä olivat Aasian Tyynenmeren alue ja Itä-Eurooppa. Kiinassa piraattiohjelmien osuus oli 96 %, Vietnamissa 99 % ja Indonesiassa 97 %. Itä-Euroopassa osuudet olivat Venäjällä 91 %, Bulgariassa 98 %, Sloveniassa 91 % ja IVY-maissa 95 %.

Alueiden sisällä maiden väliset erot olivat kuitenkin suuria. Japanin suurilla markkinoilla piratismin osuus oli 41 % ja hyvässä laskussa. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa osuudet olivat vain 32 % ja 35 % ja laskussa nekin. Itä-Eurooppaan luetuissa Tshekissä ja Slovakiassa osuudet olivat 53 % ja 56 %.

EU:ssa suurimmat piraattiosuudet olivat Kreikassa 78 % ja Irlannissa 70 %. Pienimmät taas Isossa-Britanniassa 34 %, Tanskassa 35 % ja Saksassa 36 %. Ruotsi 47 %:lla ja Norja 54 %:lla jatkoivat viikinkirosvojen perinteitä, kun taas Suomessa osuus oli 41 %, joka oli kaiken lisäksi pudonnut 9 prosenttiyksikköä vuodesta 1995.

Useimmissa Latinalaisen Amerikan maissa piratismitason keskiarvo ylitti 65 %, El Salvador kärjessä 92 prosentilla. Piratismi oli kuitenkin vähentynyt alueella kahdeksan prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Lähi-Idän ja Afrikan alueelle eniten piratismia esiintyi eniten Omanissa (95 %) ja vähiten Etelä-Afrikassa (49 %).

Pohjois-Amerikassa piratismin keskiarvo oli maailman alhaisin, vain 28 %. Kanadassa rosvomeininkiä riitti 42 %:n edestä.

Menetyt myyntitulot vuonna 1996

Ohjelmistojen laittoman kopioinnin aiheuttamat myyntitulojen menetykset ohjelmistoteollisuudelle vuonna 1996 olivat IPR:n tutkimuksen mukaan noin 11,2 miljardia dollaria, mikä oli 16 % vähemmän kuin vuonna 1995. Vähennys johtui kuitenkin pääasiassa ohjelmistojen laskevista hinnoista, ei piratismin vähentymisestä.

SPA:n pääjohtaja Ken Waschin mukaan yli 11 miljardin dollarin taloudellisia menetyksiä vuodessa voidaan verrata tilanteeseen, jossa juoksijan jäsenet sidotaan ja odotetaan hänen sen jälkeen juoksevan maratonin.

Aasian Tyynen meren alueella ohjelmistonvalmistajat menettivät myyntituloja piraattien takia vuonna 1996 noin 3,7 miljardia dollaria, josta Japanin suurten markkinoiden osuus oli 1,2 miljardia dollaria. Länsi-Euroopassa myyntituloja menetettiin 2,5 miljardia dollaria.

Vaikka USA:ssa piratismia esiintyi suhteellisesti vähiten, niin taloudelliset tappiot olivat silti suuremmat kuin missään muussa yksittäisessä maassa eli 2,3 miljardia dollaria. Tämä johtui tietenkin Yhdysvaltain markkinoiden hämmästyttävästä suuruudesta.

Markkinoiden pienuus puolestaan selittää sen, että koko latinalaisessa Amerikassa myyntitulojen menetykset olivat "vain" 910 miljoonaa dollaria. Samoin Lähi-idässä ja Afrikassa menetykset olivat yhteensä vain noin 511 miljoonaa dollaria.

Piratismin kokonaishinta nyt ja tulevaisuudessa

BSA:n mukaan ohjelmistopiratismi vähentää korkean teknologian yritysten investointeja ja hidastaa alan teollisuuden kokonaiskehitystä. Valmisohjelmistoteollisuuden Länsi-Euroopan talouteen tuoma hyöty viivästyy tai mitätöityy. Investoinnit kasvattaisivat myös koulutetun työvoiman kysyntää ja lisäisivät tätä kautta yhteiskunnan verotuloja.

Konsulttiyhtiö Price Waterhousen BSA:lle laatiman tuoreen raportin The contribution of the packaged software industry to the European economies mukaan tietotekniikkateollisuus tulee luomaan Eurooppaan vuoteen 2001 mennessä yhteensä 426 464 työpaikkaa, noin 120 miljardin markan verotulot sekä yli 320 miljardin markan myyntitulot, jos markkinakasvuksi oletetaan keskimäärin 10 % vuodessa.

Jos Länsi-Euroopan nykyinen piratismin keskiarvo (43 %) saataisiin alennettua USA:n nykytasolle (27 %), syntyisi lisäksi vielä noin 250 000 uutta työpaikkaa, 70 miljardia markkaa verotuloja ja noin 200 miljardia markkaa myyntituloja. Suomeen saataisiin lähes 2000 uutta työpaikkaa, verotuloja lisää noin 700 miljoonaa markkaa ja lisää myyntituloja 1,6 miljardia markkaa.

Raportin mukaan Länsi-Euroopan valmisohjelmistoteollisuus tuotti vuonna 1996 noin 200 miljardin markan myyntitulot, 334 181 työpaikkaa ja yli 80 miljardin markan verotulot. Jos Länsi-Euroopan piratismi olisi ollut USA:n tasolla, olisi ohjelmistojen myynti ollut arviolta 125 miljardia markkaa suurempi. Työpaikkoja olisi ollut 201 645 enemmän ja verotulot olisivat kasvaneet 50 miljardia markkaa.

Price Waterhousen johtajan David Gulleyn mukaan tutkimus osoittaa, että pienikin piratismiluvun prosentuaalinen lasku voi merkittävästi kasvattaa ohjelmistomyyntiä ja sitä kautta lisätä työpaikkojen ja verotulojen määrää.

BSA:n ratkaisumallina tehostettu poliisitoiminta

- Mikäli Eurooppa haluaa vahvan tietotekniikkateollisuuden sektorin, eri maiden hallitusten, poliisivoimien ja tuomioistuinten on toimittava yhteistyössä piratismiongelman voittamiseksi, toteaa Emilia Knight, BSA Europen toimitusjohtaja.

- Jos hallitukset lakeja säätämällä takaavat poliisille tarvittavat voimavarat piratismitapausten tutkimiseksi, tuomareille jää merkittävä tehtävä laittomien ohjelmistokopioiden valmistajien, käyttäjien ja levittäjien tuomitsemisessa.

Myös BSA:n Suomen edustaja Tapio Susiluoto ennusteli viime huhtikuussa, että tietokoneohjelmistoihin liittyvien väärinkäytösten tutkiminen vaatii jatkossa yhteiskunnalta isoja voimavaroja. Susiluodon mukaan jo nyt on juttuja, joiden selvittely on jumalattoman vaikeaa, varsinkin silloin, kun ne liittyvät Internetin kautta tapahtuvaan maailmanlaajuiseen levittämiseen

Linkkejä:
Business Software Alliance (BSA)
Suomen BSA
Software Publishers Association (SPA)

HEIKKI JANTUNEN
12.6.1998

(Lähteet: STT:n arkisto ja BSA)


TALOUS -SIVULLE