SAK:n kysely: Joka neljäs virolainen haluaisi työskennellä Suomessa

Erittäin halukkaita Suomeen muuttajia näistä on seitsemän prosenttia, mikä merkitsisi 77 000 maahanmuuttajan määrää.

Virolaisten muuttohalukkuus käy ilmi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Kyselyn mukaan joka kymmenes virolainen pitää täysin todennäköisenä ajoittaista työskentelyä Suomessa. Melko todennäköisenä asiaa pitää 18 prosenttia. Vain neljä prosenttia uskoo asettuvansa Suomeen pitemmäksi ajaksi asumaan. Maaliskuussa tehtyyn tutkimuksen osallistui yli 1 000 virolaista.

Kuukausi sitten julkaistun SAK:n, Akavan ja Euroopan komission teettämän selvityksen mukaan Viron ja Puolan EU-jäsenyys toisi Suomeen vuosittain 20-25 000 maahanmuuttajaa. Työvoiman vapaa liikkuvuus toteutuisi asteittain vasta noin vuonna 2015. Viron ja viiden muun jäsenyysneuvotteluihin osallistuvan maan ei uskota liittyvän unioniin ennen vuotta 2003.

Venäjänkielisistä olisi tulossa lähes puolet

Kiinnostus on suurinta Viron venäjänkielisen väestön keskuudessa. Kun vironkielisistä lähtöhaluja löytyy 17 prosentilla, venäjänkielisistä miltei joka toinen (46 prosenttia) on valmis lähtemään Suomeen. Jälkimmäiset etsivät Suomesta etenkin korkeampaa koulutusta vaativia töitä.

- Syynä korkeasti koulutettujen venäjänkielisten muuttohaluihin lienee se, että he eivät viihdy kovinkaan hyvin nykyisessä Virossa, arvioi Suomen Gallupin toimitusjohtaja Juhani Pehkonen.

Virolaiset ovat kiinnostuneimpia myynti- ja palvelualojen töistä. Myös terveydenhoito ja muu hoitotyö sekä tekstiili- ja elintarviketeollisuus kiinnostavat. Tekniikan ja rakennusalan työt ovat haluttuja erityisesti venäjänkielisten keskuudessa.

Pimeäkin työ kelpaa hyvin

Osa-aikatyöhön sanoo olevansa valmis 40 prosenttia virolaisista ja lyhyisiin työsuhteisiin lähes yhtä moni. Noin puolet tekisi ylitöitä niin paljon kuin työnantaja haluaa. Yli neljännes suostuisi tekemään työtä ilman irtisanomissuojaa.

- Virolaisten asenteissa esimerkiksi palkkatason suhteen heijastunee kuitenkin terve kansallinen itsetunto, arvioi Pehkonen.

Noin 67 prosenttia virolaisista sanoo että palkkatason pitäisi olla ainakin samaa tasoa kuin suomalaisten. Vain viidesosa tyytyisi hieman alempaan palkkatasoon.

Vahva ay-liike tavoitteena

Keskeistä tuloksissa on Heinäluoman mielestä kuitenkin se, että työsopimusten vähimmäisehtoluonteesta ja yleissitovuudesta pidetään tiukasti kiinni. SAK:n odotukset näyttävät tutkimuksen valossa toteutuvan, sillä harmaaseen talouteen tottuneet virolaiset pitävät vahvaa ammattiyhdistysliikettä tärkeänä.

Virolaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että Virossa tulisi olla laajoihin työehtosopimuksiin kykenevä vahva ammattiyhdistysliike. Kolme neljäsosaa vastaajista katsoo, että työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava ay-liikkeen ja työnantajien välisillä työehtosopimuksilla. Suomalaisista samaa mieltä on 81 prosenttia.

Virossa yhtä moni haluaa, että sopimuskulttuurin opit otettaisiin pohjoismaisesta työmarkkinajärjestelmästä.

Häiriöt vältettäisiin siirtymäajoilla

Heinäluoman mukaan Viron ja Suomen edut ovat yhteiset, sillä Virokaan ei halua työvoimapakoa maasta.

Virolaisista 88 prosenttia katsoo, että Viron ammattiyhdistysliikkeen tulisi pitää huolta siitä, ettei Virosta koskaan tule myöskään EU:n halvan työvoiman maata. Muutoin virolaisten EU-jäsenyyttä koskevat odotukset ovat ristiriitaisia, eikä jäsenyyden vaikutuksista näytä olevan selkeää kuvaa.

STT-IA
16.6.1998