 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lipponen tyrmää täysin keskustan työreformin
Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) tyrmää täysin keskustan uusimmat työreformiesitykset. Hän luonnehti sunnuntaina Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla keskustan linjaa oikeistoradikalismiksi.
Jos kyse on keskustan
viimeisestä sanasta, se on hänen mielestään
hyvin valitettavaa. Muualla Euroopassa noudatetaan hänen mielestään sivistynyttä linjaa. Lipponen kyseli, miksi Suomessa hyvin toimiva sopimusjärjestelmä halutaan romuttaa ja saattaa maahan isäntälinja. Hänen mielestään keskustan linja merkitsee, että työntekijän asema heikkenisi olennaisesti, jos pakolla lähdettäisiin paikallisiin sopimisiin. Lipponen ei näe myöskään mitään järkeä siinä, että Suomessa ruvetaan puhumaan lamasta. Hän korosti, että mitkään ennusteet eivät näytä lamaa. Hänen mielestään lamalla pelotteleminen on järjetöntä ja edesvastuutonta. Hän myös muistutti, että nyt tilanne on aivan toinen kuin silloin, kun Suomen idänkauppa romahti. Sen Lipponen myönsi, että sille Suomessa ei mahdeta mitään, jos maailmantalous joutuu kriisiin. Jos esimerkiksi Brasilian talous romahtaa, se vaikuttaa Suomeenkin.
Barometri ei ole ennusteTeollisuuden ja työnantajain keskusliiton tuore suhdannebarometri kertoi vastikään yritysten pessimistisistä tulevaisuudenkuvista. Lipponen muistutti, että barometri ei ole mikään ennuste.Haastattelutunnilla käsiteltiin myös eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen lehtihaastattelussa esittämiä näkemyksiä tasavallan presidentin asemasta. Lipponen ei ollut vielä tutustunut haastatteluun. Hän kuitenkin huomautti, etteivät pääsihteerit näistä asioista päätä. Lipposen näkemyksen mukaan perustuslain muutoksessa presidentin asema muuttuu ehkä jonkin verran edustukselliseen suuntaan. Kuitenkin presidentti olisi edelleen merkittävä ulkopolitiikan johdossa. Hän myös korosti, että vaikka presidentti johtaakin ulkopolitiikkaa, ei voida ajatella, että presidentti tekisi jotain muuta ulkopolitiikkaa kuin mitä eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus voi hyväksyä. - Ajatellaanpa, että meille tulisi presidentti, joka lähtisi ajamaan Suomen NATO-jäsenyyttä. Jo hallitus eduskunnan tuella on edelleenkin sitä mieltä, että Suomi ei liity NATO:on, niin Suomi ei liity NATO:on. - Asia on yksinkertaisesti näin. Tämä on tietysti hyvä tietää kaikkien niiden, jotka suunnittelevat presidenttiehdokkuutta, hän huomautti arvoituksellisesti. Myös Karjalan kysymys oli haastattelutunnilla esillä. Lipponen ei selvästi mitenkään lämpene vaatimuksille Karjalan palauttamisesta. Hän kysyi, mitä realismia siinä on, kun alueella on suuri venäläinen väestö ja kun alueen paneminen kuntoon vaatisi valtavia investointeja.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE