TV kilpailee kännyköiden ja tietokoneiden kanssa

Viestinnän osuus kulutuksesta kasvaa nopeasti

Rahaa kuluu entistä enemmän sekä uusien laitteiden hankintaan että niiden käyttökustannuksiin. Ennen tuntemattomia uusia palveluja otetaan nopeasti käyttöön ja niistä ollaan valmiita maksamaan.

Digitaalinen televisio joutuu Suomessa markkinoille tulleessaan kilpailemaan kuluttajien suosiosta kehittyneiden matkapuhelimien, kodin muiden viihdelaitteiden, tietokoneiden, autojen sekä erilaisten matkailu-, kulttuuri- ja vapaa-ajan kulutusmahdollisuuksien kanssa.

Viestintäpalvelujen tarjonnan kasvaessa tuloja nopeammin kuluttajien on pakko tehdä valintoja. Kehitys 90-luvulla viittaa siihen, että uusille viestintäpalveluille riittää markkinoita. Jos hyvinvoinnin kasvu ei riitä kattamaan uusia menoja, ollaan kulutusta valmiita siirtämään haluttuihin palveluihin myös muualta.

Tilastot kertovat jo selvistä kulutusrakenteen muutoksista. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät viestintämenoihinsa vuonna 1996 keskimäärin 6,6 prosenttia kulutusmenoistaan, kun vastaava osuus vuonna 1971 oli 4 prosenttia. Tässä vertailussa puhelinkulut on laskettu viestintämenoihin.

Tänään viestintämenojen osuus kulutuksesta on varmasti suurempi. Kodintekniikkakaupan tiedot kertovat, että matkapuhelimien määrä ylittää kiinteiden puhelinlinjojen määrän vuoden loppuun mennessä. Hieman hitaammin mutta tasaisen varmasti leviävät myös kotitietokoneet ja tietoverkkoyhteydet.

DigiTV:t aluksi varsin kalliita

Digitaalisten televisioiden hinta on alkuvaiheessa kaksin-kolminkertainen markkinoiden nykyisiin suuriin televisiovastaanottimiin verrattuna.

Philipsin ja Sonyn Britanniassa markkinoimat vastaanottimet maksavat 8 500 markasta 15 000 markkaan.

Vastaanotinten hinnan pitäisi laskea tuntuvasti markkinoiden kasvaessa. Monet valmistajat ja kauppiaat arvioivat, että digiTV:n hintakäyrä voi seurata väritelevision tai matkapuhelinten kehitystä.

Televisiovalmistajat, kauppa ja markkinatutkijat ennakoivat digiTV:n väritelevision tavoin lyövän itsensä lävitse nopeasti, kun se saadaan kauppoihin. Siirtymistä helpottaa se, että dekooderin eli erillisen digitaalisen virittimen voi ostaa selvästi integroitua televisiota halvemmalla.

Englannissa erillisten dekoodereiden hinta liikkuu noin 2 000 markan tasolla. Yhdysvaltain liittovaltion viestintäkomissio FCC ennusti dekooderin hinnan laskevan massamarkkinoilla USA:ssa alle 100 dollarin.

Kulutusrakenne on jo muuttunut

Suhteellisesti viestintämenojen osuus kasvoi puolella 70-luvun alusta. Samaan aikaan kotitalouden keskikoko laski vajaasta 3 hengestä vajaaseen 2,2 henkeen.

Suhteessa kotitalouksien koko kulutukseen viestinnän osuus on melko alhainen. Asumiseen ja energiaan keskivertokotitalous vuonna 1996 käytti 33 652 markkaa ja elintarpeisiin 24 609 markkaa eli 2 7,9 prosenttia ja 20,4 prosenttia kulutusmenoistaan.

Kulutustilaston luokittelussa liikenteen, tietoliikenteen ja matkailun osuus kulutusmenoista oli 25 563 markkaa eli 21,2 prosenttia. Kulttuurin ja vapaa-ajan osuus oli 8,3 prosenttia, vaatteiden ja jalkineiden sekä sairauden- ja terveydenhoidon 4 kummankin ja muiden tavaroiden ja palveluiden 9,1 prosenttia.

Viestintämenoissa on "digitaalisen vallankumouksen 90-luvulla" jo tapahtunut kehityksen suuntaa osoittavia merkittäviä muutoksia.

Puhelinkustannusten osuus kulutuksesta nousi vuoden 1990 23 prosentista 34 prosenttiin vuonna 1996. Tietokonelaitteiden osuus liki kaksinkertaistui 4,8 prosentista 9 prosenttiin.

Radion ja television yhteenlaskettu osuus kulutuksesta oli vuonna 1971 25,9 prosenttia, mutta vuonna 1996 enää 22,7 prosenttia. Lehdistö on pystynyt säilyttämään osuutensa viestintämenoista 70-luvun alun tasolla.

Kirjojen osuus viestintämenoista on laskenut 15,9 prosentista 6,1 prosenttiin ja elokuvien 3,6 prosentista 1 prosenttiin.

Televisio joka kotitaloudessa

Videonauhurin oli hankkinut kaksi kolmannesta kotitalouksista. Analogisten televisioiden vaihtaminen digitaalisiin tarjoaa näin kaupalle, valmistajille ja verkkopalvelujen tuottajille houkuttavat jättimarkkinat.

Kaapelitelevisio oli vuoden 1996 kulutustutkimuksen mukaan 32 prosentilla kototalouksista ja satelliittiantenni 10 prosentilla kotitalouksista. Videokameran oli hankkinut yhdeksän prosenttia kotitalouksista. Levysoitin tai nauhuri oli 61 prosentilla, cd-soitin 44 ja korvalappustereot 39 prosentilla kotitalouksista.

Matkapuhelimia oli yliaktuaari Juha Nurmelan mukaan marraskuussa 1996 hieman alle miljoonassa kotitaloudessa ja tietokone joka kolmannessa kotitaloudessa. Tietokoneita oli arviolta 560 000 ja modeemiyhteyksiä 230 000.

Vuoden 1996 yleisyystiedot ovat monilta osin jo vanhentuneita. Sen jälkeen arvioidaan, että kuluvan vuoden loppuun mennessä kuluttajille on myyty mm. 255 000 tietokonetta, 370 000 kuvanauhuria, 510 000 väritelevisiota ja 1,8 miljoonaa matkapuhelinta.

Tutkija Virpi Luoma-Marttila arvioi kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimusraportissa, että Suomessa oli viime vuonna hieman yli kolme miljoonaa käytössä olevaa televisiovastaanotinta.

Yli kolmanneksella kotitalouksista oli vähintään kaksi vastaanotinta. Yli 42 prosentilla kotitalouksista oli käytössä yli viisi vuotta vanhoja televisioita.

Elektroniikkaan 4,9 mrd markkaa

Varsinaisiksi hittituotteiksi ovat nousseet matkapuhelimet ja kotitietokoneet. Niiden vetämänä Suomen kulutuselektroniikan myynti nousi viime vuonna yli 4,5 miljardiin markkaan, noin 570 miljoonaa suuremmaksi kuin vuotta aiemmin.

Elektroniikan tukkukauppiaiden toimitusjohtaja Pentti Karhu ennustaa kasvun jatkuvan. Kuluttajaelektroniikan myynnin arvo nousee ennusteen mukaan tänä vuonna vajaaseen 4,9 miljardiin markkaan eli ennätystasolle.

Vuonna 1988 myynti oli 2,7 miljardia markkaa. Tämän vuoden myynnin arvo on reaalisesti kolmanneksen suurempi kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Tukkukauppiaiden ennusteen mukaan tänä vuonna ostetaan 260 000 uutta väritelevisiota. Televisiomyynnin arvo nousee 774 miljoonasta markasta 915 miljoonaan markkaan.

Kuvanauhureiden myynnin arvoksi ennakoidaan 324 miljoonaa markkaa ja myynnin määräksi 185 000 nauhuria.

Matkapuhelinten osuus tämän vuoden kulutuselektroniikan kokonaismarkkinasta on Karhun mukaan melko tarkkaan neljännes eli 1,2 miljardia markkaa.

Kun tänä vuonna odotetaan myytävän miljoona puhelinta, nousee määrä ensi vuonna ennusteen mukaan 1,2 miljoonaan puhelimeen. Keskihinnan pysyessä noin 1 200 markkana myynnin arvo nousee yli 1,4 miljardiin markkaan.

Kotitietokoneita myytiin viime vuonna 120 000. Keskihinta oli 7 500 markkaa ja myynnin arvo 900 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna määrä nousee Karhun mukaan 135 000 tietokoneeseen ja keskihinta 8 000 markkaan. Näin tietokoneiden myynnin arvo kohoaa yli miljardiin markkaan.

Laajakuva-TV vielä harvinainen

Digitaalivastaanottimien arvioitu hintataso on huomattavasti televisiokaupan keskihintaa korkeampi. Toisaalta markkinoiden yläpään vastaanottimien hinnat ovat tänään samalla tasolla kuin ennakoitu digi-TV:n myyntihinta.

Television keskihinnan kohoaminen on merkki siitä, että korvaushankinnoissa siirrytään aiempaa suurempiin ja teknisesti monipuolisempiin televisioihin.

Myyntitilastojen perusteella on myös ilmeistä, että pienten kakkos- tai mökkitelevisioiden kauppa käy aiempaa hitaammin, kun välitön varatelevision tarve on tyydytetty.

Tänä vuonna myytävistä 260 000 televisiosta kauppiaat odottavat 80 000 laitteen olevan 26-tuumaisia tai sitä suurempia ja 50 000 laitteen 22-25 -tuumaisia. Viime vuonna myytiin 70 000 ja vuonna 1996 55 000 suurta televisiovastaanotinta.

Satelliittipaketteja on jo muutama vuosi myyty tasaiseen tahtiin, mutta niistä ei ole tullut suurta massamyyntituotetta. Tänä vuonna myynniksi ennustetaan 20 000 pakettia, kun viime vuonna myytiin 17 000 ja toissa vuonna 12 000 satelliittipakettia.

Pakettien keskihinta nousi viime vuonna 2 100 markasta 2 500 markkaan ja kohonnee tänä vuonna 3 000 markkaan.

Digitaalitelevision kuvaformaattia ennakoivat 16:9 -kuvasuhteen laajakuvatelevisiot tulivat Suomessa myyntiin viime vuonna. Niiden myynti on toistaiseksi kuitenkin ollut vähäistä.

Viime vuonna Suomessa myytiin 1 800 laajakuvatelevisiota. Tänä vuonna televisiokauppiaat ennustavat myynnin nousevan 8 000 laajakuvavastaanottimeen.

STT-IA
18.10.1998