Esitys eduskuntaan EMU-tiedonannon yhteydessäSuomen Pankkia koskevan lain muutos lausunnolle ERI:in
EMU:n edellyttämä Suomen keskuspankkilainsäädännön muutosehdotus lähti tiistaina lausunnolle Euroopan rahapoliittiseen instituuttiin ERI:in. Hallitus hyväksyi osaltaan ehdotuksen sisällön talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.Suomen Pankkia koskevan lainsäädännön muutosehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle kuukauden kuluttua samanaikaisesti hallituksen EMU-tiedonannon kanssa, kertoi lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen valtiovarainministeriöstä. Samalla eduskunnalle annetaan esitys rahalain kumoamisesta. Laajasen mukaan EMU:n kolmannen vaiheen alkaminen edellyttää keskuspankkilainsäädännön ja rahalain lisäksi valuuttalain ja eräiden korkoja koskevien säännösten muuttamista tämän vuoden puolella. Muutokset astuvat voimaan EMU:n kolmannen vaiheen alkaessa ensi vuoden alussa. - Näiden lisäksi on suuri määrä lainsäädäntöä, jossa Suomen markka on mainittu nimeltä. Ne joudutaan tarkistamaan, mutta siihen ei ole mitään kiireellistä tarvetta. Sama koskee lukuisia muita teknisiä tarkistuksia lainsäädäntöön, totesi Laajanen. Tarkoituksena on, että nykymuotoinen rahalaki kumotaan ja sen säännökset metallirahasta, jota tarvitaan jatkossakin, siirtyvät erilliseen metallirahalakiin. Erillinen laki peruskorostaErillinen laki peruskorosta on tarpeen siksi, että nykyisen Suomen Pankkia koskevan lainsäädännön mukaan SP määrää peruskoron ja muut keskuspankin soveltamat korot eli käytännössä helibor-koron. Nämä määräykset poistuvat laista EMU:n myötä.- Peruskorosta on tämän vuoksi päätettävä muulla tavalla. Olemme ajatelleet, että tämä tehtävä siirrettäisiin valtiovarainministeriölle, Laajanen sanoi. Niin kauan kun Pankkiyhdistys laskee helibor-korkoja täsmälleen samalla perusteella kuin Suomen pankki, ei niiden suhteen Laajasen mukaan tule lainsäädännöllistä ongelmaa. - Siinä vaiheessa kun jatkossa siirrytään muunlaisiin viitekorkoihin, esimerkiksi euriboriin, joudutaan miettimään tapahtuuko laskentapohjassa sellainen muutos, että se edellyttäisi asian hoitamista lainsäädännöllä. Pankkien ennen vuotta 1994 tehdyissä velkakirjoissa ei ole varauduttu siihen, että niissä mainittu helibor-sidonnaisuus muuttuisi joksikin muuksi, mainitsi Laajanen. Vanhojen lainasopimusten osalta on Laajasen mukaan katsottava, onko muutos sellainen, että se on mahdollinen ilman lainsäädäntöä vai vaatiiko se säädösmuutoksia. Se ei kuitenkaan ole tämän päivän ongelma kuten peruskorkoa koskevat säädökset. Laajasen mukaan on mahdollista, että euroalueelle syntyvissä viitekoroissa ja kotimaisissa viitekoroissa voi alkuvaiheessa syntyä pieniä eroja.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE