VATT:n tutkimus: 2000-luvusta vanhusten vuosisata


2000-luvusta on tulossa vanhusten vuosisata niin Suomessa kuin muissa teollisuusmaissa. Hyvä elintaso ja laadukas terveydenhoito pidentävät ihmisten elinikää samalla kun syntyvyys pysyttelee niukkana. Väestön ikääntyminen mullistaa tulevina vuosikymmeninä niin työmarkkinat, julkisen talouden kuin koko hyvinvointiyhteiskunnan.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen korostaa eliniän pitenemisen lisäävän terveiden elinvuosien määrää.

Näin raihnaisuus ei aja ihmisiä eläkkeelle yhtä varhain kuin nyt, vaan he voivat "harmaina panttereina" viihtyä pitempään aktiivikansalaisina. Tämä tietenkin edellyttää, että yhteiskunnalliset realiteetit mahdollistavat varttuneiden ihmisten pysymisen työelämässä.

Tuoreessa tutkimuksessaan Parkkinen ennakoi, että 2000-luvulla eläkeläisten osuus Suomen väestöstä kaksinkertaistuu. Samalla maamme väkiluku putoaa niin että sadan vuoden kuluttua Suomessa on asukkaita enää 3,8 miljoonaa. Se on jokseenkin saman verran kuin sotien jälkeen suurten ikäluokkien syntyessä.

- Huoltosuhteella (lasten ja eläkeläisten suhde sataa työikäistä kohti) mitattuna Suomen väestön ikärakenne on poikkeuksellisen hyvä vielä runsaan vuosikymmenen ajan. Ensi vuosisadalla väestön huoltosuhde palaa takaisin sataan eläkeläisten väestöosuuden kohoamisen seurauksena, Parkkinen toteaa.

Parkkinen lähtee peruslaskelmassaan siitä, että syntyvyys säilyy nykyisellään, ihmisten elinikä pitenee toistakymmentä vuotta ja vuoden 2010 jälkeen maahanmuuttajien määrä vastaa maastamuuttajien määrää. Tämä malli poikkeaa virallisista väestöennusteista olettaessaan ihmisten eliniän pidentyvän koko 2000-luvun ajan

Syntyvyyden tuntuva putoaminen ei suotavaa

Väestökehitys ei kuitenkaan noudata koskaan ennakkolaskelmia, sillä väestötekijöissä esiintyy yllättäviä muutoksia. Näitä poikkeavuuksia silmälläpitäen Parkkinen on laatinut vaihtoehtoiset väestökehityksen mallit.

Ne kuvaavat tilanteita, joissa syntyvyys putoaa edelleen, ihmisten elinikä ei pitene odotetulla tavalla tai Suomeen muuttaa enemmän väkeä kuin täältä pois. Vaihtoehtoisten mallienkin perussanoma on sama: väestömme ikärakenne muuttuu suuresti tulevaisuudessa.

Syntyvyyden muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten, kuolleisuuden muutokset vanhusten lukumäärään. Maahanmuuton paisuminen taas lisää työikäisten osuutta väestössä.

Parkkisen mukaan näistä poikkeavista väestövaihtoehdoista väestön ikääntymisen vaikutuksia kärjistää rajuimmin syntyvyyden tuntuva aleneminen. Tilannetta voitaisiin lievittää maahanmuutolla, mutta se edellyttäisi ratkaisuja maahanmuuttajien sopeutumisongelmiin.

- Yhteiskuntamme tasapainoisen kehityksen kannalta olisi varmaan edullisinta pyrkiä tarvittaessa estämään syntyvyyden tuntuva supistuminen, Parkkinen toteaa.

Harmaat pantterit pidettävä sorvin ääressä

Parkkinen tähdentää, että väestön ikärakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat laajasti koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi työelämän pelisääntöjä ja eläkeikärajoja on tulevaisuudessa syytä tarkastella uudessa valossa.

- Jos sadassa vuodessa suomalaisen elinaikaan tulee todella toistakymmentä vuotta lisää, varmaan myös terveiden elinvuosien määrä lisääntyy. Silloin ei tarvitse raihnaisuuden takia siirtyä yhtä varhain eläkkeelle kuin nykyisin, Parkkinen toteaa.

Parkkisen mukaan eläkkeelle siirtymisen pitkittyminen pakottaa työelämässä huomattaviin muutoksiin.
- Harmaiden panttereiden viihtymistä työelämässä on tuettava. Työmarkkinoilla ei voi olla ikääntyvälle työvoimalle nykyisen kaltaista työntöä eläkkeelle.

Usein on korostettu, että ikääntyneiden määrän kasvu kuormittaa terveys- ja sosiaalipalveluja.

Parkkinen arvelee, että tulevaisuudessa nämä palvelut painottuvat nykyistä vanhempiin ikäluokkiin.
- Väestön ikääntyminen muuttaa niin julkisten kuin yksityisten palvelujen kysyntää, jolla on vahvoja seurauksia sekä työmarkkinoille että julkisen talouden tasapainoon.

Talousoppineet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että väestön vanhenemisen tuomista haasteista selviytyminen edellyttää talouden pysymistä vakaalla kasvupohjalla. Tämän myös Parkkinen allekirjoittaa.

- Jos Suomen talous kasvaa edes kohtuullista parin prosentin vuosivauhtia ja jos työttömyys alenee Pohjois-Amerikan tasolle, ei meillä ole suurta hätää, Parkkinen toteaa.

STT-IA
16.1.1997

TALOUS -SIVULLE