Palkansaajat varovaisen optimistisia - Ikäsyrjintä lisääntynyt


Palkansaajat näkevät lähiajan kohtalaisen optimistisesti, vaikka odotukset ovat palkkaa lukuun ottamatta hieman varovaisempia kuin vuosi sitten, käy ilmi työministeriön tuoreen työolobarometrin ennakkotiedoista. Kuntien työntekijät katsovat tulevaisuuteen muita epäilevämmin.

Ikäsyrjintä työpaikoilla on lisääntynyt. Kiire ja suoritusvaatimusten kasvu jatkuvat, mutta toisaalta moni katsoo, ettei heidän osaamistaan täysin hyödynnetä. Aikaisempaa useammat myös epäilevät työnsä mielekkyyttä, erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät ja yli 45-vuotiaat.

Työllisyyskehitys on hidastunut viime vuodesta, mutta henkilöstöään kasvattaneita työpaikkoja on kuitenkin selvästi enemmän kuin henkilöstöä vähentäneitä. Yli 40 prosenttia palkansaajista uskoo työllisyyden yhä paranevan.

Kasvu on yksityisen sektorin varassa. Erityisesti kunnissa henkilöstöä supistavien toimipaikkojen osuus on kasvanut vauhdilla.

Tiedot perustuvat 1 232 työssä olevan palkansaajan puhelinhaastatteluihin, jotka Tilastokeskus teki syys-lokakuussa. Työolobarometri tehtiin nyt seitsemättä kertaa.

Työsuhdeturvan hataruus tuo ongelmia

- Jos aiemmin ajateltiinkin kuntien ja valtion olevan esimerkkityönantajia, julkinen sektori näyttäytyy nyt huonona työantajana, kuvasi työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) barometrin julkistamistilaisuudessa tiistaina.

Hän epäili kuntien kuntien ja valtion roolin työnantajana ja työllistäjänä tulevat pian arvioitavaksi uudelleen.

Tutkija Pekka Ylöstalo selitti julkisen sektorin kehnoja arvioita mm. runsaalla määräaikaisten käytöllä, mikä heikentää työsuhdeturvaa.
- Jos työsuhdeturvapuoli pettää, niin sitten tulee paljon muitakin ongelmia.

Jaakonsaari arvosteli joustojen kytkemistä työelämän ongelmiin.
- Metalliteollisuudessa työaikajoustot ovat jo liki pääsääntö, mutta alalla on vähemmän uupumusta, kiirettä ja väsymystä kuin julkisella ja erityisesti kuntasektorilla. Joustamattomuus aiheuttaa enemmän ongelmia kuin hallittu joustavuus.

Hän patisti jatkamaan työlainsäädännön uudistamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, että uudistukset turvaavat sekä joustot että työntekijöiden kokeman turvallisuuden.

Joka kolmannelle vakituinen työsuhde

Yhä useampi uskoo, että saisi ammattitaitoaan vastaavaa työtä, jos jäisi nyt työttömäksi. Alle 45-vuotiasta tähän uskoo 80 prosenttia.

Myös 45-54-vuotiaat kokevat työmarkkina-asemansa yhä vahvempana. Usko töiden löytymiseen laimenee tosin 45 ikävuoden jälkeen niin, että yli 55-vuotiasta siihen luottaisi enää 15 prosenttia.

Uutta on, että aikaisempaa useammin työsuhde solmitaan nyt vakinaiseksi - uusista työsuhteista kolmannes on vakituisia. Tämä kertoo työnantajien uskosta tulevaan ja joitakin aloja jo vaivaavasta työvoimapulasta, Ylöstalo kuvaa.

Vakituisia työsuhteita solmitaan erityisesti yksityisellä sektorilla, julkisella vähemmän. Osa-aikaisia työntekijöitä edelleen aika vähän, mutta kasvu ollut viime vuodet roimaa.

Sukupolvien väliset jännitteet

Erityisesti vanhimmat ikäryhmät ovat havainneet ikäsyrjintää selvästi viime vuotta enemmän. Vanhimmista naisista liki joka viides kertoo ikäsyrjinnästä. Myös miesten ikäsyrjintähavainnot ovat yleistyneet vauhdilla yli 54-vuotiaiden parissa.

- Työpaikoilla on selvästi jännitteitä eri ikäryhmien välillä. On myös ilmeistä, että keskeisin jännite on suurten ikäluokkien ja nuorten ikäryhmien välillä, Ylöstalo kuvaa.

Ylitöitä tehdään entistä enemmän ja erityisesti valtion leivissä myös korvauksetta. Neljännes valtion väestä oli tehnyt elo-syyskuussa ylitöitä ilman korvausta.

Ylöstalon mukaan korvattujen ylitöiden määrä on toki korkealla, mutta ei vielä 1970-luvun hullujen vuosien tasolla. Viralliset tilastot eivät siis paljasta korvauksetta tehtyjen ylitöiden määrää.

Kuntien talousnäkymiä epäillään

Yksityisellä sektorilla luotetaan oman työpaikan talouden hyvään kehitykseen. Kunnissa arviot oman työpaikan talouden heikkenemisestä ovat lisääntyneet jo kolmatta vuotta, ja nyt 43 prosenttia arveli kuntien talouksien vielä huononevan. Valtiolla osuus oli 32 prosenttia.

Työelämän kehittämistoiminta näyttää laimenneen. Nyt panostetaan henkilöstön työkyvyn ylläpitoon. Kahdella kolmesta työpaikasta on yritetty kohentaa mm. työntekijöiden kuntoa, terveyttä ja työturvallisuutta.

STT-IA
18.12.1998

POLITIIKKA -SIVULLE