Pääministerin valinta kytketään hallitusneuvottelujen tulokseen



Eduskunnan perustuslakivaliokunta aikoo muuttaa pääministerin valintaa koskevaa perustuslakiesityksen pykälää. Tarkoituksena on korostaa eduskuntaryhmien asemaa ja vähentää presidentin mahdollisuuksia runnoa kokoon mieleisensä hallitus.


Perustuslakivaliokunta kuuli perjantaina oikeusministeri Jussi Järventauksen (kok.) esittämät hallituksen näkemykset pykälämuutoksesta.

Hallituksen viesti oli, että esillä olleesta kolmesta versiosta voitaisiin mahdollisesti toteuttaa lähinnä hallituksen alkuperäistä esitystä oleva muotoilu.

Sen mukaan ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat valtioneuvoston kokoonpanosta ja ohjelmasta.

Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella sekä kuultuaan eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Eduskunta valitsee pääministerin.

Ero hallituksen esitykseen on pääministeriehdokkaan nimeämisen sitomisessa neuvottelujen tulokseen. Hallituksen esityksessä puhutaan vain neuvotteluista.

Esillä olevasta versiosta on myös poistettu maininta puolueista hallituksen muodostamisneuvottelujen osapuolena. Eduskuntaryhmien katsotaan tuovan riittävän hyvin myös puolueiden näkemykset esille.

Sotilaskäskyä ei haluta perustuslakiin

Hallitus on lisäksi suopea muutokselle, joka siirtäisi valtion tarkastusviraston eduskunnan yhteyteen valtiovarainministeriön vaikutuspiiristä. Myös lain nimen muuttaminen hallitusmuodosta Suomen perustuslaiksi saa siunauksen.

Sotilaskäskyistä ei pitäisi hallituksen mielestä olla tarkkoja säädöksiä perustuslaissa. Lainsäädännössä oleva aukko tulisi paikata uudistamalla lakia puolustusvoimista.

Perustuslaissa olisi siten hallituksen esittämällä tavalla ainoastaan maininta, jonka mukaan presidentti päättää sotilaskäskyasioista "sen mukaan kuin laissa säädetään".

Valiokunnassa on keskusteltu siitä, että presidentin ja puolustusvoimain komentajan lisäksi käskytystilanteessa tulisi olla mukana ainakin puolustusministeri.

Hallitus torjuu ajatuksen Suomen Pankin pääjohtajan puheoikeudesta eduskunnassa.

Lisäksi se pitää kiinni omasta esityksestään, jonka mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta päättäisi syytteen nostamisesta ministeriä vastaan valtakunnanoikeudessa. Valiokunnassa on puolestaan halua säilyttää nykyinen käytäntö, jonka mukaan syytteestä päätetään eduskunnan täysistunnossa.

Perustuslakivaliokunta harkitsee muutoksia kaikkiaan reiluun kahteenkymmeneen pykälään. Suurin osa niitä on kuitenkin luonteeltaan teknisiä.

Valiokunta saa mietintönsä valmiiksi 18. tammikuuta alkavalla viikolla.

STT-JHL
19.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE