Niinistö torjui revalvaatiopuheita

Suomi ei liity nettomaksajien kapinaan

Sauli Niinistö keskusteli markasta muun muassa Britannian valtiovarainministerin Gordon Brownin kanssa ja painotti, ettei muutoksille ole mitään perustetta.

- Markan ympärillä on ollut keskustelua, ja muun muassa Suomessa on spekulaatiota. Haluan todeta tuossa pöydässä, ettei markan revalvointi ole tarpeen. Markan kurssi on vakaa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä, Niinistö sanoi.
- Ja lyhyellä, lisäsi Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen.

Niinistö viittasi rahakomitean viime viikonlopun kokoukseen, jossa päätettiin kytkeä Kreikan drakma valuuttakurssijärjestelmä ERM:iin ja revalvoida Irlannin punta. Hän muistutti, että komitea oli julkilausumassaan todennut, että ERM:in keskikurssit nyt ovat kestävällä tasolla ja vastaavat talouskehitystä jäsenmaissa.

Irlannin puntaa revalvoitiin kolme prosenttia, koska maan talouskasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin muualla tulevissa EMU-maissa ja valuutan kurssi on ollut keskikurssiaan vahvempi.

Ruotsin kruunun heikentymisestä Niinistö ei ollut huolissaan. Hän arvioi heikentymisen olevan tilapäistä ja sanoi luottavansa Ruotsin valtiovarainministerin Erik Åsbrinkin vakauspolitiikkaan. Myös Hämäläinen katsoi, ettei Ruotsin kruunun vaihtelu ole ollut poikkeuksellista - kruunu on liikkunut, mutta pysynyt tiettyjen rajojen sisällä.

Ruotsissa arvaillaan, että EU-komissio aikoo ensi viikolla ehdottaa maan jättämistä EMU:n ulkopuolelle sillä perusteella, ettei kruunu ole vakaa eikä se ole mukana ERM:ssä.

Maksajat haluavat alennusta

Myös Ruotsin Åsbrink kannatti sääntöä, joka asettaisi yleisen katon nettomaksuosuuksille. Sen pitäisi Åsbrinkin mielestä olla kaikkiin sovellettava, eikä erikoisjärjestely jollaisen Britannia on saanut. Åsbrink kertoi, että Ruotsi on yhdessä Saksan, Hollannin ja Itävallan kanssa kirjoittanut ehdotuksesta EU-komissiolle, joka tänä syksynä antaa ehdotuksen maksuosuuksista vuosille 2000-06.

Niinistö ei ottanut ajatuksiin kantaa, mutta totesi, että koko kysymys maksuosuuksista on erittäin vaikea ratkaistava. Hän piti todennäköisenä, että ratkaisua ei saada ennen kuin viime hetkellä. Viime hetki on tässä tapauksessa yhtä kuin Suomen puheenjohtajakausi.

Myönteisenä Niinistö piti sitä, että valtiovarainministerit yleensä kannattavat EU:n budjettikehyksen katon pitämistä 1,27 prosentissa BKT:sta myös EU:n laajentumisen toteuduttua.

Suomi ei liity nettomaksajien kapinaan

- Keskustelin asiasta viime viikolla Theo Waigelin kanssa, mutta ainoa asia josta olimme yhtä mieltä oli, että Suomi on nettomaksaja, Niinistö totesi.

Saksan valtiovarainministeri Theo Waigel katsoi lauantaina Yorkin valtiovarainministerikokouksessa saaneensa vaatimuksilleen maksuosuuksien katosta tukea muiden muassa Suomelta ja Tanskalta.

Ranskan valtiovarainministeri Dominique Strauss-Kahn myönsi puolestaan, että asiasta täytyy voida keskustella, mutta painotti, että netto- ja bruttomaksajien erotteleminen sotii EU:n jäsenten välistä solidaarisuuden periaatetta vastaan.
- Voitaisiin kuitenkin pohtia suurten jäsenmaiden maksuosuuksien rajaamista, sillä niiden maksut ovat hyvin merkittäviä, ministeri mietti.

Ranska on EU:n suurin maatalousvalta, ja maataloustukiaisten kautta myös merkittävä nettosaaja.

Saksa haluaa sitoumusta kuriin

Paljon velkaantuneet maat sitoutuisivat Waigelin ehdotuksen mukaan alentamaan velkataakkaansa nopeasti. Tällä hän tarkoitti Belgiaa ja Italiaa, joiden velkataakat ovat luokkaa 120 prosenttia BKT:sta. Tällainen julkilausuma vahvistaisi Waigelin mukaan luottamusta euroon ja rahaliittoon.

EKP:n pääjohtajasta ei edistystä

- Meillä on kaksi ehdokasta. Joko saamme sovun aikaiseksi ennen vappua, tai sitten sovimme asiasta vappuna, totesi Ranskan Strauss-Kahn pettämättömän loogisesti.

Saksa ja Benelux-maat kannattavat EMU-keskuspankin johtajaksi voimakkaasti Euroopan rahapoliittisen instituutin ERI:n pääjohtajaa, hollantilaista Wim Duisenbergia. Asiasta ei edes keskusteltu kokouksen istunnoissa, ja ratkaisu venyy todennäköisesti vappuun asti, jolloin EMU:un lähtevistä maista päätetään Brysselissä.

Niinistön mukaan Suomen ei tarvitse edes itse ehdottaa pääjohtaja Sirkka Hämäläistä EKP:n johtokuntaan, sillä hänen nimensä esiintyy keskusteluissa muutenkin.

Keskuspankit takaamaan EMU-kursseja

Pääjohtajan Hämäläisen mukaan tämä merkitsee käytännössä sitä, että keskuspankit sitoutuvat poliittisesti tekemään kaikkensa sen puolesta, että ratkaisu myös toteutuu.

Vappuna tehtävä sopu on vain poliittinen päätös, sillä laillisesti kurssit sidotaan vasta vuodenvaihteessa kun EMU alkaa. EMU-valuuttojen kurssi euroa vastaan selviää myös vasta sitten, sillä euron arvo määräytyy ecu-korin mukaan.

Ecu-koria on hilannut ylös Britannian punnan vahvistuminen; ecu on nyt yli 6 markkaa, kun se vielä runsas vuosi sitten markan ERM-kytkyn aikoihin oli noin 5,85 markkaa. Hämäläinen ja Niinistö arvioivat, ettei EMU-kokouksen alla tai ennen vuodenvaihdetta ole mitään perustetta pelätä levottomuutta rahamarkkinoilla. Niinistön mielestä tämä ennakoi vakaata euro-aluetta.

STT-IA
22.3.1998