Viikon varrelta - taloutta lyhyesti

Kulutustavarakaupan myynnin kasvu jatkuu

Kulutustavarakaupan myynnin kasvussa ei näy hidastumisen merkkejä. Kaupan Keskusliiton tuoreimman suhdannekyselyn mukaan sekä kulutustavarakaupassa että vähittäiskaupassa myynnin kasvu on jonkin verran nopeutunut alkuvuoden kehitykseen verrattuna.

- Tämä merkitsee sitä, etteivät pessimistiset arviot maailman talouskriiseistä ainakaan vielä ole vaikuttaneet suomalaisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen, arvioi toimitusjohtaja Guy Wires Kaupan Keskusliitosta.

Hän uskoi, että kuluvasta vuodesta on tulossa viides peräkkäinen kasvuvuosi kaikille kaupan lohkoille.

Kulutustavarakauppa on kasvanut vajaan 9 prosentin vauhdilla ja vähittäiskauppa noin 7 prosenttia. Teknisen alan kaupan kasvuvauhti on sen sijaan viime kuukausien aikana selvästi hidastunut.

Kaupan työllisyystilanne on myöskin parantunut, mutta suuri osa uusista työpaikoista on osa-aika- ja tilapäistyöpaikkoja. Kauppa työllistää tällä hetkellä kaikkiaan noin 270 000 henkilöä.

Tuottajahinnat laskivat lokakuussa

Tuottajahintojen lasku jatkui lokakuussa, ilmenee Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemista luvuista. Kaikki tuottajahintaindeksit laskivat sekä syyskuun että edellisen vuoden lokakuun lukuihin verrattuna.

Tuontihinnat alenivat eniten. Viime vuoden lokakuusta ne laskivat 7,2 prosenttia. Vientihinnat laskivat samana aikana 4,5 prosenttia. Teollisuuden tuottajahintojen, kotimarkkinoiden perushintojen ja tukkuhintojen lasku oli 3,2-3,3 prosenttia.

Tuottajahintoja laski ennen kaikkea maailmanmarkkinahintoja seuraavien energiatuotteiden, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden halpeneminen. Näitä ovat mm. raakaöljy, öljytuotteet, värimetallit, selluloosa ja kemikaalit. Merkittävä vaikutus oli myös sähköteknisten tuotteiden hintojen laskulla.

Lisäksi tuottajahintoja laski dollarin kurssin heikkeneminen. Viime vuoden lokakuusta dollari on heikentynyt Suomen markkaan verrattuna 5,4 prosenttia.

Syyskuusta lokakuuhun vientihinnat laskivat 1,3 prosenttia ja tuontihinnat 1,1 prosenttia. Teollisuuden tuottajahinnat ja tukkuhinnat laskivat 0,8 prosenttia.

Maailmanpankin johtaja uskoo talouskriisin loppuvan pian

Maailmanpankin johtaja James Wolfensohn uskoo maailman talouskriisin olevan loppumaisillaan.
- En ole varma, joko olemme ihan pohjalla. Mutta uskoisin olevamme ainakin lähellä sitä, Wolfensohn sanoi Britannian neloskanavan uutisille tiistaina.

Wolfensohn korosti, että maailmantalouden kannalta olisi tärkeää saada Japani jaloilleen.
- Jos Yhdysvallat ja Eurooppa pysyvät optimistisina ja jos Japani elpyy, pääsemme vaikeuksien yli, Wolfensohn totesi.

Wolfensohnin mukaan Venäjä selviää talouskriisistään 15 kuukaudessa, jos sen talousohjelma onnistuu. Siihen tarvitaan kuitenkin apua "merten takaa", Wolfensohn jatkoi.

"Neljän prosentin BKT:n kasvu epävarma"

Finanssineuvos Immo Pohjola valtiovarainministeriöstä pitää mahdollisena, ettei budjettiesityksen pohjana oleva 4 prosentin BKT:n kasvu ole saavutettavissa. Hän korostaa, että kansainväliset suhdanteet ovat heikentyneet tämän vuoden aikana ja vientimarkkinat ovat muuttuneet epävarmoiksi.

Valtiovarainministeriö julkistaa suhdannekatsauksensa torstaina. Kuntaliiton maakuntakierroksella Kotkassa puhunut Pohjola ei kuitenkaan näe julkisen sektorin, niin valtion kuin kuntienkaan taloustilanteen olennaisesti heikkenevän, vaikka BKT kehittyisikin hieman elokuussa ennakoitua hitaammin.

Pitkällä tähtäimellä Pohjola näkee kansantalouden kasvuodotukset ja -mahdollisuudet hyviksi.
- Hyvän kilpailukyvyn turvin meillä on kaikki edellytykset jatkaa potentiaalituotannon mukaista liki 3 prosentin kasvua, joka jo riittää alentamaan työttömyyttä.

- Laman aikana syntynyt kasvukuilu on silti jo lähes kurottu umpeen. Tämän takia olisi olennaista lisätä työmarkkinoiden joustoja ja alentaa verokiilaa, jonka korkeus osaltaan pitää yllä työllistämistä estäviä korkeita kynnyspalkkoja, Pohjola sanoi.

Venäjä aikoo lykätä ulkomaisen velan maksua

Venäjä ei pysty maksamaan takaisin lähes 90 miljardin Suomen markan suuruisia ulkomaisia lainojaan ensi vuoden aikana. Lisäksi Venäjä joutuu lykkäämään Neuvostoliiton ajalta perimiensä ulkomaisten lainojen maksua.

Maksuvaikeuksista kertoi tiistaina parlamentin alahuoneen budjettikomitean puheenjohtaja Aleksandr Zhukov. Hän kommentoi aihetta NTV-televisiolle sen jälkeen, kun hän oli tavannut Venäjän keskuspankin johtajan Viktor Gerastshenkon ja valtiovarainministeri Mihail Zadornovin.

Zhukov ei kuitenkaan sanonut NTV:lle, edustaako hänen näkemyksensä hallituksen ja keskuspankin kantaa.

Valuuttavaranto 51,5 miljardia

Valuuttavaranto kasvoi marraskuun toisella viikolla 3 392 miljoonaa markkaa. Varanto nousi Suomen Pankin taseilmoituksen mukaan 51 509 miljoonaan markkaan selostusviikon päättyessä perjantaina. Varsinaisia valuuttoja varannossa oli 41 831 miljoonaa markkaa.

Suomen Pankin velat rahoituslaitoksille kasvoivat 6 110 miljoonaa 11 658 miljoonaan markkaan varantotalletusten kasvun vuoksi.

Sijoitustodistukset supistuivat 2 950 miljoonaa 9 550 miljoonaan markkaan. Keskuspankin saamiset rahoituslaitoksilta pysyivät 2 082 miljoonana markkana.

Liikkeessä olevan varsinaisen rahan määrä oli selostusviikon päättyessä 16 689 miljoonaa markkaa. Seteleitä siitä oli 14 787 miljoonaa ja metallirahaa 1 903 miljoonaa markkaa.

Kauppakamarien suhdannekysely: Teollisuus- ja palveluyritysten odotukset aiempaa synkemmät

Kauppakamarien kyselyssä suomalaisyritysten luottamus lähitulevaisuuteen on heikentynyt. Kolmannes yrityksistä arvioi suhdannenäkymiensä huonontuvan ensi vuonna. Vuosi sitten yli puolet yrityksistä uskoi tilanteensa paranevan lähitulevaisuudessa.

Kysely kohdistettiin lokakuussa 550 yritykselle. Näistä 358 vastasi. Vastanneet työllistävät Suomessa yli 110 000 työntekijää.

Kyselyn mukaan epävarmuus on nyt levinnyt myös palveluyrityksiin. Aiemmassa ns. minitaantumassa vv. 1995-1996 vain teollisuusyritysten luottamus heikkeni.

Epävarmuudesta huolimatta runsas puolet yrityksistä odottaa myynnin kotimarkkinoille lisääntyvän ensi vuonna. Palveluyrityksissä odotukset ovat teollisuutta hieman toiveikkaammat.

Tänä vuonna yritysten työvoima on lisääntynyt jopa hieman odotettua enemmän. Työvoiman uskotaan kasvavan myös ensi vuonna. Toiveikkaimmin tulevaisuuteensa suhtautuvat uusmaalaiset ja pohjoissuomalaiset yritykset.

Inflaatio hidastui lokakuussa hieman

Kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 1,1 prosenttia verrattuna viime vuoden lokakuun lukuihin. Inflaatio hidastui hieman, sillä syyskuussa se oli 1,3 prosenttia. Syyskuusta lokakuuhun hinnat säilyivät ennallaan. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä.

Vuoden aikana eniten kallistuivat asuminen ja valmismatkat. Asuminen, lämpö ja valo kallistuivat vuodessa 2,2 prosenttia. Asuntojen hintojen nousun vaikutus inflaatioon oli 0,3 prosenttiyksikköä ja vuokrien vaikutus 0,2 prosenttiyksikköä.

Valmismatkojen hinnat nousivat vuodessa 9,5 prosenttia, mikä nosti hintatasoa 0,2 prosenttiyksikköä.

Elintarvikkeiden hinnat pysyivät keskimäärin viime vuoden tasolla. Kasvikset ja juurekset kallistuivat kuitenkin 11 prosenttia. Sen sijaan kahvi oli lokakuussa 28 prosenttia halvempaa kuin vuotta aikaisemmin.

Koonnut: IA
19.11.1998

TALOUS -SIVULLE