Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiKaksoismandaatin estävä laki pysyväksiNiin sanotun kaksoismandaatin eli samanaikaisen toimimisen kansanedustajana ja europarlamentaarikkona estävä määräys tulee pysyvästi lainsäädäntöön. Hallitus antoi perjantaina eduskunnalle esityksen valtiopäiväjärjestyksen ja edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta.Suomessa on jo pitkään todettu, ettei näiden tehtävien samanaikainen hoitaminen ole mahdollista. Kaksoismandaattia ei ole voitu kuitenkaan suoraan kieltä, koska se olisi EU:n lainsäädännön vastaista. Suomessa asia hoidettiin niin, että väliaikaisen lain perusteella kansanedustajan toimi keskeytyy siksi ajaksi, kun edustaja toimii Euroopan parlamentissa. Tältä ajalta hän ei saa kansanedustajan palkkiota eikä kulukorvauksia. Hänen tilalleen eduskuntaan tulee varamies. Nyt tämä väliaikainen menettely säädetään pysyväksi. Vastaava pysyvä menettely on sisällytetty eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevaan lakiesitykseen Suomen uudesta hallitusmuodosta. Euroopan parlamentti ehdotti heinäkuussa, että kaksoismandaatin kielto kirjattaisiin europarlamentin vaalimenettelyjä käsitteleviin yhteisiin periaatteisiin. Sen verran kaksoismandaatin kieltoa jäsenmaissa vastustetaan, että hanke tuskin toteutuu.
Hallitus sopuun vuoden toisesta lisäbudjetistaSatovahinkojen korvaamiseen aiotaan osoittaa 270 miljoonaa markkaa. Korvaus myönnetään viljelmäkohtaisina korvauksina. Tämän lisäksi maatilalainojen korkotukilainavaltuutta lisätään 200 miljoonalla markalla.Satovahinkokorvaukset sisältyvät valtion kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon. Hallitus sopi torstaina neuvottelussaan lisäbudjetin sisällöstä. Tarkoituksena oli, että maatilatalouden kehittämisrahastosta olisi varattu korvaustarkoituksiin vielä 100 miljoonaa markkaa. Tämä aikomus kaatui kuitenkin valtiovarainministeriön vastahankaan. Lisäbudjetissa valtion menojen nettolisäys on noin 7,5 miljardia markkaa. Tulojen nettolisäys on 13,7 miljardia markkaa. Näin ollen kuluvan vuoden talousarviossa 15,4 miljardiksi arvioitua valtion nettolainanoton määrää voidaan alentaa 9,1 miljardiin markkaan.
Internet-palvelinten ylläpitäjille velvollisuus ilmiantaa lapsipornoaInternet-palvelimien ylläpitäjille suunnitellaan velvollisuutta tarkkailla lapsipornon levittämistä, ja ilmoittaa havainnoista viranomaisille. Kyseessä on ehdotus EU-maiden yhteiseksi toiminnaksi, josta hallitus torstaina kirjelmöi eduskunnalle.Suomi kannattaa aloitetta, joka ei vaatisi muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Asian käsittely on vielä kesken EU-maiden päätöksenteossa. Palvelinten ylläpitäjien pitäisi myös poistaa lapsiporno levityksestä, mutta säilyttää yhteyksiä koskevat tiedot tietyn ajan ja toimittaa ne viranomaisille. Ehdotukseen sisältyy myös, että jäsenmaat perustaisivat kansalliset tutkintayksiköt lapsipornon torjuntaan. Tästä koituisi Suomessa noin puolen miljoonan markan vuosikulut. Lapsipornon hallussapito on nykyisen lain mukaan rikos, mutta aineistoa saa pitää hallussaan tai hankkia netistä, mikäli luovuttaa sen välittömästi viranomaisille. Tämä ajatus sisältyy jo rikosoikeuden perusperiaatteisiin.
Keskusta: Kunnallisverojen korotukset hallituksen politiikan seuraustaKeskustan mielestä kunnallisverojen korotukset ovat hallituksen politiikan seurausta. Keskustan työvaliokunnan torstaisessa kannanotossa moititaan, että kunnallisverotuksen kiristyminen siirtää verotaakkaa pienituloisimpien maksettaviksi ja nostaa työn verotusta.- Kansalaiset kärsivät Lipposen hallituksen kohtuuttomista kuntaleikkauksista myös heikentyneinä terveys-, sosiaali- ja koulupalveluina. Kuntien työntekijät kokevat epäonnistuneen kuntapolitiikan seuraukset irtisanomisina, lomautuksina ja lisääntyvänä työtaakkana, syyttää työvaliokunta. Keskusta vaatii, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin peruspalvelujen turvaamiseksi kaikissa kunnissa kohtuullisella verorasituksella. Työvaliokunnan näkemyksen mukaan se on mahdollista keskustan kuntasopimuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että toteutetaan parempaan työllisyyteen johtava työreformi.
EU-johtajat arvostelivat ulkosuhteiden hoitoaEuroopan unionin johtajat virittelivät itse kriittistä keskustelua unionin ulkopolitiikasta EU:n parlamentissa Strasbourgissa keskiviikkona.
Komission puheenjohtaja Jaques Santer tunnusti
olleensa aika ajoin turhautunut unionin tapaan
hoitaa ulkosuhteitaan. EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan Itävallan liittokansleri Viktor Klima vaati, että Euroopan on vastaisuudessa kyettävä puhumaan yhdellä äänellä kansainvälisellä areenalla. Kliman tavoitteena on, että EU-maiden johtajat kykenisivät sopimaan Wienin huippukokouksessa joulukuussa erityisen henkilön nimeämisestä johtamaan unionin yhteistä ulkopolitiikkaa. Parlamentin keskustelussa nousivat esille mm. kiistat EU:n rahoituksen uudistamisesta ja luottamuksen palauttaminen unionin toimintaan komission piirissä paljastuneiden petosepäilyjen jälkeen.
Taina: Suomi ei luovu asevelvollisuusarmeijastaSuomi ei luovu asevelvollisuusarmeijasta, vakuutti puolustusministeri Anneli Taina (kok) Keski-Suomen Henkisen maapuolustuksen liiton seminaarissa Jyväskylässä keskiviikkona.- Suomen kaltaisen pinta-alaltaan suuren valtion uskottava puolustus nojaa pakostakin joukkojen suhteellisen suureen miesvahvuuteen. Yleinen asevelvollisuus tulee säilymään niin pitkään kuin tässä on mahdollista arvioida, Taina sanoi. Taina muistutti, että valtioneuvoston selonteon mukaan yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen maanpuolustusjärjestelmään perustuva ratkaisu on edelleen taloudellisin ja toimivin malli Suomen tarpeisiin. - Nykyistä puolustusta kehitetään koulutusta tehostamalla sekä ajanmukaisiin koulutusmenetelmiin panostamalla. Näin saavutetaan reserviläisten korkea ammattitaito, joka on nopeasti otettavissa käyttöön mahdollisen kriisitilanteen uhatessa, Taina totesi. Hänen mukaansa puolustuksen uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman suuri osa miehistä saa varusmieskoulutuksen. - Tämä ei olisi mahdollista, jos valitsisimme palkka-armeijan. Luopuminen yleisestä asevelvollisuudesta merkitsisi väistämättä myös maanpuolustustahdon laskua.
Uosukainen vaatii Sundqvist-sopimuksen purkamistaEduskunnan puhemies Riitta Uosukainen vaatii Sundqvist-sopimuksen purkamista Nykypäivän haastattelussa.- Ennen kuin näin tapahtuu, ei entisen ministeri Alhon keittämä sotku selviä millään, sanoo Uosukainen haastattelussa.
Uosukaisen mukaan asiassa on oikeudellinen ja
moraalinen puolensa.
Uosukainen sanoo lehden haastattelussa
ymmärtävänsä pääministeri Lipposta.
Uosukaisen mukaan on sääli, että Lipposen
hallituksen hyvät tulokset ovat sortumassa
Sundqvistin kanssa tehtyyn sopimukseen.
Vihreät vaativat avattavaa ydinjätteen loppusijoitustaVihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi vaatii sellaista ydinvoiman loppusijoitusta, että ydinjätteet voitaisiin tekniikan kehittyessä käsitellä vaarattomiksi eli sijoituspaikka voitaisiin tarvittaessa avata.- Jos meillä on 200 000 vuotta aikaa, ja kun tiedämme tekniikan kehityksen, on oltava muitakin mahdollisuuksia kuin tällainen loppusijoitus, sanoi Hassi, joka yhdessä muun Vihreän liiton johdon kanssa vieraili maanantaina Olkiluodon ydinvoimalassa Eurajoella. Vihreät tutustuivat myös käytetyn polttoaineen välivarastoon. Hassin mukaan vihreiden vaatimukseen avattavasta loppusijoituksesta on tähän asti suhtauduttu hämmästellen. Nyt hän sanoi ymmärtäneensä, että esimerkiksi Posivan edustajat tuntuisivat hyväksyvän tämän ajatuksen. Puheenjohtaja Hassi sanoi, että vihreät eivät tule hyväksymään kauppa- ja teollisuusministeriön tarjoamia taloudellisia porkkanoita loppusijoitukseen suostuvalle kunnalle. Samoin kunnan oma halu sijoittaa ydinjätettä alueelleen on ehdoton vaatimus, huomautti Hassi.
Niinistö: Budjetti kestää, jos suomalaisten tulevaisuudenusko kestääValtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) uskoo, että valtion ensi vuoden budjettiesitys kestää maailmantalouden heilahtelut. Budjetin pitäminen on hänen mielestään kiinni ennen muuta suomalaisten tulevaisuudenuskon säilymisestä.
Niinistö sanoi maanantaina Turussa, että
valtiovarainministeriö antaa marraskuussa
normaalissa aikataulussa suhdannekatsauksen,
jossa selvitetään myös maailmantalouden
vaikutuksia. - Suomen vienti kestää maailmantalouden heilahtelutkin. Meidän kotimarkkinoillamme on voimakasta kysynnän kasvua ja juuri se vaikuttaa miten Suomen taloudessa ensi vuonna käy.
Niinistön mukaan suomalaisten
tulevaisuudenuskon säilyminen tässä tilanteessa
on tärkeää. Niinistö esitti ajankohtaisen poliittisen katsauksensa Turussa Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa. Heti alkuun hän sanoi, ettei aio "pistää lusikkaansa siihen kaikkein ajankohtaisimpaan asiaan".
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE