 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansanedustajat jatkoivat pankkitukikiistelyä
Kiistely pankkituesta ja Suomen Säästöpankin pilkonnasta syksyllä 1993 jatkui torstaina eduskunnassa.Erityisesti demarikansanedustajat syyttivät Esko Ahon (kesk) hallitusta valtion varojen hukkaamisesta, kun pankkikriisi ratkaistiin mahdollisimman kalliisti antamalla pankeille avoin valtakirja siirtää ongelmat valtion hoidettavaksi. Puheenvuoroissa epäiltiin myös, että SSP:n pilkonnassa ostajapankeille siirrettiin piilopankkitukea, kun arviot pankin hyvien osien hinnasta romahtivat parissa kuukaudessa. Tuonaikaisia ratkaisuja puolustaneet muistuttivat, että aiempia päätöksiä pitäisi aina arvioida senhetkisen tiedon varassa. Esimerkiksi Seppo Kääriäinen (kesk) kuittasi asian lainaamalla Kauppalehden päätoimittajan Lauri Helveen näkemystä asiasta: "Parempaan on vaikea päästä, jos kuralla oleva valtio myy kuralla olevaa pankkia kuralla oleville pankeille". Kansanedustajat pääsivät kiistelemään äänestäjien tunteisiin vetoavasta kysymyksestä, kun eduskunnan ajankohtaiskeskustelun aiheeksi oli valittu Ulla Juurolan (SDP) aloite pankkituen avoimuudesta. Aloitetta oli tukenut suuri joukko muita demariedustajia sekä jokunen vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustaja. Eduskunta pääsee purkamaan pankkitukiponnen ensi viikolla.
Eduskunnan ehtoja ei noudatettu?Avauspuheenvuorossaan Juurola epäili, että pankkituen jaossa ei noudatettu edellisen eduskunnan asettamia selviä ja tiukkoja ehtoja, kun ratkaisuja tehtiin Ahon hallituksen aikana. Juurola muistutti eduskunnan edellyttäneen, että pankkituki on kaikissa oloissa avointa, julkista ja vastikkeellista.Hänen mukaansa eduskunnan ehdot asettuvat hyvin kyseenalaiseen valoon juuri SSP-kaupassa, kun arviot pankin hinnasta muuttuivat aikanaan 15 miljardista 5,6 miljardiin muutamassa kuukaudessa. Juurolan näkemyksen mukaan julkisuudessa olleiden papereiden pohjalta voi karkeasti arvioida, että SSP:n ostajille osoitettiin piilopankkitukea varsinaisessa kaupassa 7-10 miljardia ja riskien siirroissa ja muissa toimissa noin 3-5 miljardia markkaa.
Riippumatonta selvitystä SSP:stä epäiltiinJuurolan mukaan onkin hyvä, että eduskunnan talousvaliokunta on edellyttänyt erillisselvityksen tekemistä SSP:n pilkonnasta.- Puolueettoman tutkimuksen tavoite on ensiarvoisen tärkeä. Tähän tavoitteeseen voidaan kuitenkin suhtautua varauksellisesti, koska ainoa käyttökelpoinen viranomainen, Valtiontalouden tarkastusvirasto, on valtiovarainministeriön alainen virasto, hän sanoi. Myös keskustan Sulo Aittoniemi sanoi aina suhtautuneensa hyvin varauksellisesti valtiontalouden tarkastusviraston mahdollisuuksiin puuttua todellisiin ongelmiin. Vastauspuheenvuorossaan Juurolalle toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari (SDP) kertoi ministeriön kiirehtineen valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen valmistumista. He olivat saaneet lupauksen, että selvitys valmistuu vuodenvaihteessa. Skinnarin kertoi tarkastusviraston selvittävän mm. SSP:n pilkonnan oikeellisuutta ja "totuutta tässä asiassa". Hänen mukaansa hallituskin odottaa selvitystä suurella mielenkiinnolla.
Aho ja Mikkola suukovussa SSP:n pilkonnastaKansanedustaja Jukka Mikkola (SDP) siteerasi puheenvuorossaan toimittaja A.-P. Pietilän kirjaa vuorineuvos Yrjö Niskasesta. Kirjan mukaan päätökset SSP:n pilkonnasta tehtiin tosiasiassa jo tammikuussa 1993.- Kysyä täytyy, olivatko tämän jälkeen pilkkomishinnan määrittely ja asiantuntija-arviot vain silmänlumetta, hän kysyi. Aho kiisti jälleen kerran tällaiset näkemykset täysin paikkaansa pitämättöminä. Hän epäili, miten jokin muu ratkaisu olisi ollut perusteltavissa, jos ratkaisut olisivat olleet taloudellisesti epäedullisempia. Puolueesta riippumatta puheenvuoroissa tähdennettiin, että pankkikriisin hoidossa olisi päästävä vihdoin sen uhrien eli ylivelkaantuneiden ja takausvastuista kärsineiden kansalaisten sekä konkurssiin ajautuneiden yrittäjien aseman korjaamiseen.
Roskapankin alasajoa kiirehdittiinLisäksi moni vaati vihreiden Erkki Pulliaisen tavoin omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin alasajon nopeuttamista. Sen hoidettavaksi siirrettiin SSP:n huonot osat.Kokoomuksen Paula Kokkosen tavoin hän ihmetteli Arsenalin atk-järjestelmien uusimisiin pistettyä runsasta 100 miljoonaa markkaa. Arsenalilta jäljelle jääviä toimia ei Pulliaisen mukaan saa jäädä hoitamaan yksikään "säästöpankkiheppu". Nykyisen arvion mukaan pankkikriisin hoito maksaa veronmaksajille noin 52 miljardia markkaa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE