 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ahtisaaren mielestä epäyhtenäisyys vaarantaa laajentumistaEU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Suomelle pettymys
Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut Suomelle pettymys, sanoo tasavallan presidentti Martti Ahtisaari.Hänen mielestään mm. EU:n laajentuminen vaarantuu, elleivät erityisesti suuret jäsenmaat ole valmiita vastaamaan yhtenäisemmällä äänellä myös ajankohtaisiin kriiseihin. Ahtisaari sanoi perjantaina Paasikivi-seuran 40-vuotisjuhlakokouksessa Helsingissä, että Suomelle ennustettiin liittoutumattomana maana vaikeuksia sopeutua vanhojen jäsenvaltioiden yhteiseen politiikkaan.
Sopeutuminen ei
kuitenkaan ole ollut ongelma, vaan Suomi olisi
pikemminkin toivonut EU:lta nopeampaa
reagointia ajankohtaisiin ongelmiin ja kriiseihin. EU kehittää Ahtisaaren mielestä varsin menestyksekkäästi ulkoisia suhteitaan sellaisissa asioissa, joissa aikaväli on asetettu pitkälle eteenpäin. Niitä ovat taloudelliset ulkosuhteet, yhteistyön rakentaminen alueellisten järjestöjen kanssa, päättäminen yhteisistä strategioista suhteissa keskeisten valtioiden ja valtioryhmittymien kanssa sekä laajentumisneuvottelut Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. - On kuitenkin ilmeistä, että menestys näissäkin ulkosuhteissa vaarantuu, elleivät myös unionivaltiot ja erityisesti suuret jäsenmaat ole valmiita vastaamaan yhtenäisemmällä äänellä myös ajankohtaisiin kriiseihin, Ahtisaari sanoi. Presidentin mielestä hallitusten välistä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voidaan ja sitä täytyy tehostaa Amsterdamin sopimuksen tullessa voimaan ensi vuonna.
EU:n ja NATO:n yhteistyölle merkitystäEuroopan ongelma ei Ahtisaaren mielestä ole valtioiden välinen sotilaallinen kilpailu, vaan etniset ristiriidat ja yhteiskunnallinen epävakaus valtioiden sisällä.Eurooppalaisen sotilaallisen turvallisuuden hoidossa painopisteen pitäisi olla selkeästi kriisinhallinnassa, mutta sotilaita ei ole riittävästi koulutettu kriisien hallintaan. Kriisinhallintaa kehitetään NATO:n ja kumppanimaiden yhteistyöllä. Ahtisaaren mielestä myös NATO:n ja EU:n väliselle yhteistyölle tulee merkitystä, koska NATO on päättänyt eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden ESDI:n kehittämisestä sen rakenteiden sisällä. - Tässä Suomen lähtökohtana on kriisinhallinnan mahdollisimman järkevä hoito etenkin tilanteissa, joissa ei voida edellyttää Yhdysvaltojen osallistuvan mutta unionin on toimittava, Ahtisaari sanoi. Sotilaallisten kriisien ohella Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuutta uhkaavat Ahtisaaren mielestä ennen muuta uudenlaiset turvallisuusriskit. Esimerkkinä hän mainitsi entisen Neuvostoliiton alueen ydinjätteiden muodostaman uhkan, Itämeren tilanteen ja maailmanlaajuisen ilmastomuutoksen. Kansainväliset yhteistyöhankkeet näiden riskien hoitamiseksi ovat hänen mielestään käynnistyneet hitaasti.
Pohjoinen ulottuvuus ympäristöä ja energiaaAhtisaaren mukaan Suomen aloite EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta lähtee EU:n, Venäjän sekä unionin jäseniksi pyrkivien Baltian maiden ja Puolan välillä vallitsevasta voimakkaasta keskinäisestä riippuvuudesta ympäristön, energian ja liikenteen alueella.Presidentin mielestä pohjoisen ulottuvuuden konkreettinen käynnistäminen on yksi Suomen puheenjohtajakauden päätehtävistä. Ahtisaari mainitsi myös vuonna 1995 esittämänsä hankkeen EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä korkean tason yhteistyön kehittämisestä. Hanke on hänen mukaansa saanut lisääntyvää kiinnostusta osakseen. Yhteistyössä tavoitteena olisivat ympäristönsuojelun ohella mm. rikollisuuden ja kansainvälisen terrorismin vastaiset toimet.
Paasikivikin toivoi laillisuuden voittavanAhtisaari viittasi presidentti J.K. Paasikiveen ja sanoi, että tämän maantiedettä ja historian kokemuksia koskevista perusteluista on syntynyt käsitys, että Paasikivi olisi toisaalta korostanut Suomen aseman muuttumattomuutta ja toisaalta voimapolitiikan hallitsevuutta.Ahtisaaren mielestä Paasikivi uskoi kuitenkin kehityshistoriaan ja korosti kulttuurin ja talouden merkitystä. Hän toivoi myös laillisuuden vahvistumista kansainvälisissä suhteissa. Ahtisaaren mielestä historian opetus on selvä eli ilman lisääntyvää yhteistyötä ja yhdentymistä Euroopan kansat ovat voimapolitiikan armoilla. Puheessaan Ahtisaari otti kantaa myös maahanmuuttopolitiikkaan. Hänen mielestään yksi unionin ongelmista liittyy väestön ikääntymiseen. - Meidän on tämä ongelma tiedotettava. Unionin ja sen jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikalla on tärkeä tehtävä. Hyvinvointia ei varjella sulkeutumalla, vaan avautumalla, Ahtisaari sanoi.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE