Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Hallitukselle luottamuslause välikysymyksestä

Keskustan tekemää välikysymystä kannattivat kaikki pienemmät oppositioryhmät kuten kristillinen liitto, nuorsuomalaiset sekä perussuomalaisten Raimo Vistbacka kuin myös Risto Kuisman ja Pertti Virtasen yhden miehen eduskuntaryhmät.

Ratkaisevassa äänestyksessä olivat vastakkain hallituksen ja Päivi Räsäsen (krist) esitykset. Keskustan esitys kaatui sitä edeltävässä äänestyksessä luvuin 118-51.

Keskustan välikysymyksessä vaadittiin hallitukselta vastausta siihen, kuinka se aikoo hoitaa vastuunsa vanhusten ja sairaiden hoidon tasosta, ja kuinka valtio aikoo kantaa vastuunsa terveydenhuoltopalvelujen rahoituksesta.

Eduskunta jatkoi perjantain vastaisena yönä välikysymyskeskustelua lähes 10 tuntia.

Kyseessä oli kymmenes Paavo Lipposen (SDP) hallitukselle tehty välikysymys. Runsas kuukausi sitten hallitus sai Sundqvist-sopimusta koskevassa välikysymyksessä odotetun luottamuslauseen eduskunnalta äänin 130-53.

Haavistosta, Suomisesta ja Taxellista ministeri

Valtiotieteen maisteri Suominen, 59, on pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja ja kansanedustaja. Puolueen puheenjohtajana hän toimi 1979-91. Harri Holkerin johtamassa hallituksessa hän oli kauppa- ja teollisuusministerinä. Alko-yhtiöiden pääjohtajana hän on ollut vuodesta 1994.

Swanljung: Työreformi onneton tekele

Swanljung patisti kaikkia puolueita kertomaan ennen eduskuntavaaleja näkemyksensä kolmikantayhteistyöstä ja keskeisistä työelämän kysymyksistä.

- Vakiintunut kolmikantaperiaate ja toimivat työmarkkinasuhteet ovat menestyksen takeita Suomen kehitykselle. Hyvä yhteistyö hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa antaa vakautta taloudelliselle kasvulle, työllisyyden parantamiselle ja työelämän kehittämiselle.

Swanljungin mukaan työreformin ensimmäinen versio olisi romuttanut nykyisen hyvin toimivan työttömyyskassajärjestelmän. Kakkosversio olisi merkinnyt mm. osa-aikatyön lisääntymistä, työnantajien koulutushalun laimenemista sekä sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän rahoituksen ja palkankorotusten vaarantumista.

Tuoreimman version esitys paikallisista sopimuksista taas tietäisi paluuta isäntävaltaan ja palkansaajan aseman heikkenemistä.

Ahtisaaren suosio laskussa opiskelijoiden parissa

Suosituin ehdokas oli Elisabeth Rehn (RKP), 23 prosenttia, toiseksi suosituin eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok), 17.

Vasemmistoliiton entistä puheenjohtajaa Claes Anderssonia kannatti seitsemän prosenttia. Viisi vuotta sitten vastaavanlaisessa tutkimuksessa 35 prosenttia vastaajista arveli äänestävänsä Ahtisaarta presidentiksi.

Mittauksen mukaan kokoomus ja vihreät ovat opiskelijoiden keskuudessa tasasuuria puolueita, 25 prosentin kannatuksella. Keskustaa ilmoitti aikovansa äänestää 13, SDP:tä kahdeksan prosenttia vastanneista.

Mielipidetiedustelun teki Taloustutkimus kirjekyselynä, johon osallistui 643 1-3. vuosikurssin opiskelijaa Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaan tai toiseen.

Lipposen mielestä paikallinen sopiminen merkitsisi lakkoja

Lipponen sanoi torstaina SDP:n puoluevaltuustossa Tampereella, että paikallisen sopimisen tekeminen lainsäädännöllä pääsäännöksi murtaisi hyvin toimivan suomalaisen työehtojen neuvottelumallin. Työnantajat hakisivat kannattavuutta työehtoja polkemalla sen sijaan, että keskittyisivät laadun ja osaamisen parantamiseen.

- Työmarkkinoiden ristiriidat lisääntyisivät oleellisesti, kun Suomi nyt on lakkotilastojen peräpäässä, Lipponen sanoi.

Paikallisen sopimisen lisäämistä on esittänyt suurin oppositiopuolue keskusta työreformissaan. Lipponen totesi, että keskusta vakuuttaa, ettei se halua alentaa palkkoja, mutta keskustan käyttämä neuvonantaja kylläkin puhuu palkkojen liu'uttamisesta alaspäin.

- Tulee mieleen Raamatun kertomus Jaakobin äänestä ja Eesaun käsistä. Tärkeintä kuitenkin on, että suomalainen palkansaaja ei myy perintöosaansa lautasellisesta hernerokkaa, Lipponen sanoi.

EU huolissaan Venäjän ydinriskeistä

Keskiviikkona julkaistu raportti linjaa EU:n tärkeimpiä yhteistyöalueita erityisesti Venäjän, mutta myös Puolan ja Baltian maiden kanssa.

Venäjällä komissio näkee suuria yhteistyön mahdollisuuksia energiavarojen hyödyntämisessä. Taustalla on se, että EU on tulossa entistä enemmän riippuvaiseksi ulkoa tuotavasta energiasta ja Venäjä on jo nyt EU:lle merkittävä energiantoimittaja.

Uutta rahaa ei EU:n pohjoisille itänaapureille luvata, vaan avustusohjelmat hoidetaan aiemmin päätetyissä raameissa. EU:n tukitoimiin haetaan nyt tehokkuutta ja tavoitteiden panemista tärkeysjärjestykseen.

Suomi on ollut aloitteellinen EU:n yhteisen toimintapolitiikan luomiseksi pohjoisille alueille. Raportissa toistuukin useita Suomen esille nostamia asioita. Komission raportti esitellään jäsenvaltioiden päämiehille Wienin huippukokouksessa joulukuussa.

Lundh: Sopimusyhteiskunta vai työreformi?

Lundh muistuttaa nykyisen kolmikantaisen yhteistyön vakauttaneen maan talouden ja ylläpitäneen työrauhaa.

- Onko tämä se linja, jota halutaan jatkaa vai haluavatko työantajat valita esimerkiksi keskustan työreformin ja muiden vaateiden pohjalta työehtosopimusten yleissitovuuden lakkauttamisen sekä siirtyä yritys- ja yksilökohtaiseen sopimustoimintaan, Lundh kysyi liittovaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä keskiviikkona.

Lundh piti keskustan työreformia selkeänä hyökkäyksensä järjestäytynyttä ay-liikettä kohtaan. Hänen mukaansa metalliliitto puolustaa nykyistä sopimisjärjestelmää ja sopimustoimintaa kaikissa oloissa ja kaikin mahdollisin keinoin.

Kuluvan vaalikauden tulokset osoittavat Lundhin mukaan, että nykylinja on ollut palkansaajien, yritysten, tuottavuuden ja kansantalouden kannalta järkevä tie. Vakautta ja tuotannon kustannustasoja hillitsevä sopimuspolitiikka nousee EMU-oloissa vielä keskeisemmälle osalle.

Lundh perää myös poliitikoilta vastausta siihen, olisivatko he valmiita ottamaan vastuun palkankorotustasojen ja minipalkkojen kaltaisista kysymyksistä, joista nyt sovitaan liittojen kesken.
- Haluavatko poliitikot vielä räätälöidä alakohtaisesti kaikki nämä asiat lainsäädännön kautta, hän kysyy.

Seuraavan sopimuskierroksen muotoa ja tavoitteita on Lundhin mielestä vielä liian aikaista määritellä. Ensin on odotettava mm. uuden hallituksen talouspoliittisia linjauksia.

EU:n budjettikiistat jäivät sopimatta

Neuvosto vaatii parlamenttia luopumaan siitä 22,5 miljardin Suomen markan lisäyksestä, ns. strategisesta varauksesta, jonka se teki runsaan 500 miljardin markan budjettiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä aiemmin syksyllä.

Parlamentin vedon taustalla on nähty halu varmistaa itselleen enemmän sananvaltaa budjettiasioissa, kun unionin eri toimielinten välistä sopimusta uudistetaan vuosille 2000-2006. Näitä neuvotteluja tullaan käymään Suomen puheenjohtajakaudella ensi vuoden lopulla.

Budjettineuvosto kokoontuu avoimeksi jääneiden asioiden vuoksi ylimääräiseen kokoukseen 8. joulukuuta. Kiistojen pitäisi olla ratkaistuna kuun puoliväliin mennessä, jolloin parlamentti aloittaa budjetin toisen käsittelyn.

EU:n maatalousministerit jatkoivat tiistaina Agenda 2000 -uudistukseen liittyvien maatalousasioiden käsittelyä. Ministerit sopivat tilannekatsauksesta, joka esitellään jäsenmaiden päämiehille Wienin huippukokouksessa.

Katsauksessa esitellään tähänastisessa käsittelyssä muotoutuneita yleisiä suuntaviivoja ja suurimmat jäsenmaiden välillä olevat erimielisyydet.

Ministerit päättivät myös vauhdittaa asian käsittelyä perustamalla korkean tason poliittisen työryhmän avustamaan neuvottelujen käymisessä.

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit) mukaan EU:n puheenjohtajuuden vuodenvaihteessa ottava Saksa korosti voimakkaasti, että uudistuksen aikataulusta pidetään kiinni. Tämä merkitsee sitä, että EU:n nykyisiä tukia monella tavalla muuttava Agenda-uudistus päätettäisiin ensi maaliskuussa.

Kansanedustajien puheoikeutta ei rajoiteta

Nykyisin kansanedustajien puheenvuorojen pituus on rajattu lähinnä vastauspuheenvuoroissa, kyselytunnilla ja ajankohtaiskeskusteluissa. Täysistunnossa yksittäisen kansanedustajan puheenvuoron kestosta on olemassa ainoastaan 10 minuutin suositus, jota rikotaan melko yleisesti.

Puhemiesneuvoston toimeenpanemassa kyselyssä puheoikeuden rajoittamista vastustivat keskustan, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten ryhmät sekä eduskuntaryhmä Virtanen ja remonttiryhmä. Myös SDP:n ryhmä arvioi, ettei pikaista tarvetta rajoituksiin ole.

Erilaisin reunaehdoin toimeenpantavaa säädöksiin perustuvaa rajoitusta pitivät mahdollisena kokoomuksen, RKP:n, vihreiden ja nuorsuomalaisten eduskuntaryhmät sekä vasemmistoryhmä.

Mönkäre: Työttömyyseläkeputkesta tullut vain saneerauskeino

Hän patistelee tiistain Demarissa varhaiseläkejärjestelmiä pohtivaa työryhmää antamaan pikaisesti esityksiä tilanteen korjaamiseksi.

Ministerin mukaan väkeä irtisanotaan tällä hetkellä väärin perustein, eikä nuoria ihmisiä palkata eläkkeelle siirtyneiden tilalle. Työttömyyseläkeputkessa olevien määrän arvellaan olevan 50 000.

Mönkäre sanoo kannattavansa työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsan ajatusta, että työantajamaksuja muutettaisiin niin, ettei irtisanominen eläkeputkeen olisi niin edullista kuin nyt.

Demarin mukaan varhaiseläkejärjestelmiä pohtivan toimitusjohtaja Kari Puron työryhmän piti saada esityksensä valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Lehti kertoo kuitenkin, että työryhmän sisältä tulleiden tietojen mukaan luvassa olisi niin isoja muutoksia varhaiseläkejärjestelmään, ettei siitä haluta vaalien edellä uutta eläkepommia järjestää.

Mönkäre haluaisi työryhmältä ainakin osaratkaisua työttömyyseläkeputkeen. Laajemmin varhaiseläkejärjestelmät voitaisiin hänen mukaansa ratkaista sitten tuporatkaisun yhteydessä.

Tilaston mukaan koulutuksesta säästettiin meillä lamavuosina suhteessa enemmän kuin muista palveluista. Koulutuksen osuus julkisista menoista putosi 14,2 prosentista 12,2 prosenttiin vuosina 1990-95.

Peruskoulun rahoitus putosi tuolloin Suomessa huomattavan nopeasti. Vertailumaista vain Italia ja Turkki turvautuivat tiukempiin säästöihin. Leikkauksista huolimatta suomalaisen perusopetuksen rahoitus oli vielä 1995 kärkitasoa, ja keskiasteenkin rahoitus vastasi kansainvälistä keskiarvoa.

Samaan aikaan korkeakoulujen varat lisääntyivät meillä huippuvauhtia, sillä 80-luvun päätökset kasvattivat tutkimusvaroja ja ammattikorkeakoulut alkoivat tulla opistokoulutuksen tilalle.

Myös opiskelijamäärät kasvoivat, joten yhtä korkea-asteen opiskelijaa rahoitettiin Suomessa edelleen varsin niukasti muihin teollisuusmaihin verrattuna.

Useimmilla rahoitusmittareilla mitattuina Suomi sijoittui vuoden 1995 vertailussa edelleen hyvin, joskaan ei aivan kärkisijoille. Maamme bruttokansantuotteesta koulutukseen ja tutkimukseen pantiin 6,6 prosenttia eli saman verran kuin 1994. Tämä oikeutti nyt OECD-vertailun viidenteen sijaan. Vuotta aiemmin sijoitus oli vielä neljäs.

Lukiomaksuista teki eduskuntakyselyn kansanedustaja Jaakko Laakso (vasl). Helsingissä on tänä syksynä mietitty lukukausimaksujen mahdollisuutta, koska kaupunki ei ole päässyt naapurikuntiensa kanssa sopuun lukiokulujen jakamisesta.

Helsinki haluaisi, että vieraskuntalaisten oppilaiden kotikunnat maksaisivat ainakin osan näiden aiheuttamista kustannuksista.

Kaavailtuja lukukausimaksuja perittäisiin kaikilta oppilailta, mutta omille nuorilleen Helsinki korvaisi ne maksuseteleillä.

Lukukausimaksujen perimiseen tarvittaisiin opetusministeriön lupa, jonka saamista on pidetty varsin epätodennäköisenä. Ainakaan vielä lupaa ei ole edes haettu. Helsingin opetuslautakunta käsittelee lukiokiistan ratkaisuvaihtoehtoja seuraavan kerran joulukuun alussa.

Opetusministeri Heinosen mukaan pääkaupunkiseudun lukiotilannetta on vaikea hallita, koska kaikki alueen kunnat ovat suunnitelleet lukio-opetuksensa omatoimisesti. Tilanne pitäisi hänen mielestään pystyä ratkaisemaan neuvottelemalla.

Koonnut: IA
26.11.1998