 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
EU:n komissio kirjoitti sisältöä "pohjoiselle ulottuvuudelle"
Luoteis-Venäjän suuret energiavarat ovat arvokas asia myös Euroopan unionille ja huoli Venäjän sekä Liettuan ydinlaitosten riskeistä koskettaa myös muuta Eurooppaa.Molemmat asiat korostuvat EU:n komission keskiviikkona julkistamassa raportissa EU:n ns. pohjoisesta ulottuvuudesta. EU:n komissio listaa unionin kannalta merkittäviä asioita yhteistyössä pohjoisten, EU:n itäpuolella olevien naapureiden kanssa. Raporttiin sisältyy myös eräitä linjauksia unionin tulevista toimista. Uutta rahaa ei raportissa luvata. Pohjoisten alueiden kannalta olennaiset avustusohjelmat hoidetaan aiempien budjettipäätösten puitteissa, ja niihin sovitetaan myös mahdolliset lisätoimet. EU on avustanut monilla eri tavoilla niin Venäjää kuin unioniin pyrkiviä Baltian maita ja Puolaakin. Nyt tukitoimiin haetaan tehokkuutta ja tavoitteiden panemista tärkeysjärjestykseen. Komission mielestä EU:n pitäisi edelleen tukea Venäjää ympäristöuhkien torjumisessa ja saastumisen vähentämisessä. Tämä tulisi myös ottaa huomioon kaikissa unionin ja jäsenmaiden hankkeissa ja alueelle annettavassa rahoitusavussa. Raportin mukaan Venäjän ympäristöongelmat ovat pohjoisalueilla niin mittavat, että uusia päätöksiä tilanteen korjaamiseksi kaivataan siellä kipeästi. Komissio mainitsee erityisesti ydinjätteet ja kolme ydinvoimalaa Kuolassa, Leningradin alueella sekä Liettuassa, jotka ovat "merkittävä turvallisuusriski" Euroopalle. Myös Itämeren jatkuva saastuminen saattaa komission mielestä edellyttää EU:n ja jäsenmaiden tukea tarpeellisiin investointeihin. Raportin mukaan EU on tähän mennessä käyttänyt jo 30 milj. Suomen markkaa pelkästään radioaktiivisen jätteen varastointiin, kuljetukseen ja hävittämiseen Luoteis-Venäjällä.
Esikuva VälimereltäSuomi on ollut aktiivinen pohjoisia alueita koskevan toimintapolitiikan luomiseksi unionille. Jonkinlaisena esikuvana oli tapa, jolla Espanja aikoinaan hoiti Välimeren alueen yhteistyön EU:n yhdeksi painopistealueeksi.Luxemburgin huippukokous pani Suomen aloitteesta ohjelman valmistelun liikkeelle kaksi vuotta sitten. Nyt valmistunut komission raportti annetaan EU-maiden johtajille Wienin huippukokouksessa joulukuussa. Komission raportista löytyy ydinturvallisuuden lisäksi monta muuta Suomenkin esillä pitämää asiaa kuten energia, liikenne, viranomaisten ja liike-elämän yhteistyö yli rajojen sekä rikostentorjunta. Metsätaloutta sen sijaan ei raportissa käsitellä erikseen.
EU tarvitsee lisää energiaaRaportissa korostuu Luoteis-Venäjän energiavarojen ja erityisesti maakaasun hyödyntäminen. Komissio ehdottaa näiden varojen kartoittamista.Taustalla on se, että EU on tulossa entistä enemmän riippuvaiseksi ulkoa tuotavasta energiasta. Lisäksi energiavarojen hyödyntämisellä on suuri merkitys alueen taloudelle ja työllisyydelle. Elintasokuilun kaventaminen EU:n pohjoisella itärajalla nostetaan raportissa tärkeäksi haasteeksi. Venäjän luonnonvarojen hyödyntämistä jarruttaa raportin mukaan erityisesti energia- ja liikenneverkkojen puuttuminen. Kaupan esteinä raportissa nostetaan esille puutteet mm. investointien kannalta tärkeässä omaisuuden suojassa.
Yhteistyötä Venäjän kanssaEU:n slangissa jo vakiintunut "pohjoinen ulottuvuus" kattaa maantieteellisesti alueet Islannista Luoteis-Venäjälle ja Jäämereltä koko Itämeren alueelle, eräissä tapauksissa vieläkin pidemmälle.Raportissa korostetaan, että kysymys ei ole alueellisesta, pohjoisten jäsenvaltioiden hankkeesta, vaan koko unionin asiasta. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa samalla, kun Puolaa ja Baltian maita tuetaan valmistautumisessa EU:n jäseniksi. Suomessa on nostettu esille pohjoista ulottuvuutta käsittelevän konferenssin järjestäminen tulevalla puheenjohtajakaudella, kuten Espanjakin järjesti Välimeri-kokouksen omalla kaudellaan vuonna 1995.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE