"Keskusta vie Suomen katastrofiin EU:ssa"

Vasemmistoliitto pitää kokoomusta yhteistyökelpoisena


Vasemmistoliitto pitää keskustaa pahimpana uhkana suomalaiselle työelämälle ja sosiaaliselle tasa-arvolle. Viikonloppuna koolla ollut puolueen valtuusto hyväksyi myös eurovaaliehdokkaita ja EU-myönteisen ohjelman.

Jyväskylässä kokoontuvassa vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa pidettiin keskustan työreformia niin taantumuksellisena, että yhteistyötä toivottiin lisättävän sekä SDP:n että kokoomuksenkin kanssa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mielestä kokoomus on yhteistyökykyisempi ja toimii "valtiomiesmäisemmin" etenkin työelämää ja perheiden arkipäivää koskevissa kysymyksissä.

Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jorma Vokkolainen arvioi keskustajohtoisen politiikan johtavan niin suureen vastakkainasetteluun, ristiriitoihin ja epävarmuuteen, että se on Suomelle EMU-oloissa tuhoisaa ja voi tehdä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta katastrofin.

- Hallitukseen mennään jopa mieluummin kokoomuksen kanssa, sillä kepu on tämän maan taantumuksellisin puolue, Vokkolainen sanoi.

Vokkolaisen mielestä myös vasemmistopuolueiden ja ay-liikkeen yhteistyö on tarpeen äärioikeistolaisen politiikan torjumiseksi niin työelämän kysymyksissä kuin laajemminkin.

Ay-taustainen Vokkolainen siteerasi erityisesti työreformiesityksen paikallista sopimista koskevia osuuksia ja arveli ettei sen tekijöillä ole mitään kokemusta nykyajan työelämän todellisuudesta.

- He eivät ole ymmärtäneet sitä peruslähtökohtaa, että työsuhteessa on edelleenkin kyse alistussuhteesta, jossa heikompi osapuoli on työntekijä, Vokkolainen opetti.

Siimes: Keskusta ajaa naiset kotitöihin

Siimes pitää työreformia erityisesti naisten asemaa väheksyvänä. Siimeksen mukaan keskusta haaveilee paluusta vanhoihin maalaisliiton aikoihin, jolloin emännät olivat kuuliaisesti kotona.

- Keskustalla on ilmeisesti huono omatunto asiasta, kun se puolustautuu jo esityksessään lauseella "keskusta ei ole ajamassa naisia koti- ja hoivatyöhön". Juuri siitä näyttää olevan kysymys.

Siimes mainitsi esimerkkinä vaatimuksen yhden tulonsaajan perheille myönnettävästä perhevähennyksestä, joka olisi paluuta 1970-luvun aviopuolisoiden yhteisverokseen.

Keskustan asenne tulee hänen mukaansa esiin myös tavassa, jonka mukaan keskustan ajaman kotihoidon tuen ja kunnallisen päivähoidon kustannuksia on laskeskeltu.
- Keskusta laskee naisten työpanoksen arvon alhaisemmaksi kuin on päivähoitokustannusten ja kotihoidontuen välinen erotus, siis alle 2 000-3 000 markaksi.

Tilalle Siimes tarjoaisi näkökulmaltaan laajempaa perheiden arkea helpottavaa politiikkaa, jossa isätkin ovat enemmän mukana.

Puolue nimesi yhdeksän eurovaaliehdokasta

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto on koolla Jyväkylässä päättääkseen seuraavan vaalikauden tavoitteista sekä erityisesti Euroopan unionia koskevista linjauksistaan. Sunnuntaina puoluevaltuuston on tarkoitus hyväksyä puolueen EU-poliittinen ohjelma.

Lauantaina puolue nimesi yhdeksän ehdokastaan EU-parlamentin vaaleihin. Ehdolla ovat Olli Alho, Jan-Otto Andersson, Teuvo Hömppi, Inna Ilivitzky, Esko Seppänen, Tuula Telin, Kalervo Ukkola ja Jaakko Ylitalo.

Ilivitzky ja Ylitalo ovat ehdolla myös eduskuntavaaleissa. Loput ehdokkaat valitaan keväällä. Nykyisistä kahdesta europarlamentaarikosta Esko Seppänen aikoo jatkaa, Outi Ojala on ehdolla vain eduskuntavaaleissa.

Eduskuntavaaleissa puolueen tavoitteena on jatkaminen hallituksessa ja erityisesti taistelu työttömyyttä vastaan. Hallitusneuvotteluissa keskeinen kysymys on kuntien talouden kuntoon saattaminen. Siimes arveli neuvotteluista tulevan pitkät ja hankalat.

Siimeksen mukaan maaliskuun eduskuntavaalit ovat luonteeltaan verovaalit. Vasemmistoliiton tavoitteena on mm. pienituloisten verotuksen keventäminen.

Tämä voitaisiin Siimeksen mukaan tehdä kohdennetulla arvonlisäveron alentamisella niissä puitteissa kun EU:n säädökset sallivat. Se auttaisi pienituloisia, joiden tuloista suuri osa menee kulutukseen.

- Samalla se helpottaisi kuntien asemaa paremmin kuin tuloveron alentaminen, Siimes perustelee.

Kuntia hyödyttäisi Siimeksen mielestä myös pääoma- ja yritysveron nostaminen. Ongelmia on odotettavissa kokoomuksen tuloveron alentamisvaatimusten suhteen.

Hallitusvastuu ei näytä rasittavan

Eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto arvioi omaavansa hyvät mahdollisuudet kannatuksensa säilymiseen ja sen lisäämiseen.
- Tavoittelemme eurooppalaisen virtauksen mukaista vasemmiston menestystä, Siimes sanoi.

Vaaliteemoina ovat erityisesti perheiden ja ihmisten arkipäivän tarpeet. Ruotsin vasemmiston menestys on ollut hyvä esimerkki.

Vaikka puolue on joutunut hallituksessa osallistumaan vaikeisiin päätöksiin, puolueen sisäisen tilan katsotaan olevan hyvä.

Neljän suurimman puolueen hiljattain teettämässä mielipidekyselyssä 63 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista katsoi Paavo Lipposen (SDP) hallituksen onnistuneen hyvin politiikassaan. Vielä helmikuussa heitä oli vain 17 prosenttia. Puolueen kannatus on kyselyissä pysytellyt 10 prosentin tienoilla.

Puolue asettaa kaikkiaan 217 ehdokasta. Ehdolle on tarkoitus saada riittävästi myös naisehdokkaita.

Puolue on solminut vaaliliitot kahdessa vaalipiirissä. Satakunnassa vasemmistoliitolla on vaaliliitto vihreiden ja Pohjois-Karjalassa sosialidemokraattien kanssa.

Puolueen vaalibudjetti on 2,5 miljoonaa markkaa. Siitä osa käytetään pitkän tauon jälkeen myös tv-mainontaan. EU-vaaleihin käytetään noin 660 000 markkaa.

EU-myönteinen ohjelma hyväksyttiin

Vasemmistoliitto aikoo vahvistaa otettaan Euroopan unionin asioiden hoidossa. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto teki sunnuntaina hyväksytyssä EU-poliittisessa ohjelmassaan selvän irtioton puolueen sisällä muhineeseen EU-vastaisuuteen.

Toisin kuin esimerkiksi Ruotsin vasemmistopuolue, vasemmistoliitto näkee EU:n nyt ensisijaisesti keinona vaikuttaa tehokkaasti ihmisten arkipäivän asioihin.

Myönteinen suhtautuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja unioniin johtuu paljolti siitä, että johtavissa EU-maissa on vasemmistolaiset hallitukset. Vasemmisto istuu hallitusvastuussa kaikissa muissa EU-maissa paitsi Espanjassa ja Irlannissa.

Puolueen EU-ohjelma alkaakin sanoilla "vasemmistoliitto on osa kansainvälistä liikettä, joka haluaa rajoittaa pääomien ylivaltaa ihmisen ja luonnon eduksi". EU:n rapautumista tai hajoamista ei pidetä vasemmiston edun mukaisena.

NATO:sta päätetään kansanäänestyksellä

Myös puolueen äänekkäin EU-kriitikko, europarlamentaarikko Esko Seppänen piti ohjelmaa omaa työskentelyään tukevana.

Keskustelua kokouksessa synnytti lähinnä suhtautuminen sotilasliitto NATO:on. Suomen mahdollinen liittyminen halutaan jättää kansanäänestyksellä ratkaistavaksi.

Liittovaltiokehitystä ei kannateta, vaan unionia tulisi kehittää jäsenmaiden hallitusten yhteistyön pohjalta.

Vasemmistoliitto katsoo voivansa EU:n kautta vaikuttaa erityisesti talous- ja veropolitiikkaan, työllisyyteen ja ympäristöasioihin.

Vasemmistoliitto haluaa vahvistaa EU:n toimivaltaa etenkin verokysymyksissä. EU:n avulla voitaisiin säätää verotuksen ohella minimitasot myös palkoille, sosiaaliturvalle ja ympäristösäädöksille.

Valtioiden talouspolitiikkaa ei ohjelmassa kuitenkaan haluta itsetarkoituksellisesti yhdenmukaistaa.

Siimes syytti ulkoministeriötä salailusta

EU:lta vaaditaan myös lisää avoimuutta. Siimeksen mukaan parannuksen voisi aloittaa Suomen ulkoministeriöstä. EU-asioiden käsittely tulisi siirtää valtioneuvoston kanslialle koska ne eivät ole ulkopolitiikkaa, vaan koko hallituksen asioita.

- Ulkoministeriön kulttuuri perustuu asiakirjojen salailuun eikä meidän mielestämme sovi arkipäivään vaikuttavien EU-kysymysten käsittelyyn. Ministeriöllä on tapana lyödä hyvin nopeasti leima "luottamuksellinen" tai "salainen" sellaisiinkin papereihin, jotka eivät sisällä mitään sellaista mitä ei muussa EU-maassa julkistaisi, Siimes perusteli.

STT-IA
30.11.1998

POLITIIKKA -SIVULLE