Tuhlataanko vai säästetäänkö?


Ruotsin valtiopäivävaalien pääpukarit, sosiaalidemokraatit ja Maltillinen kokoomus, julkaisivat kumpikin omat vaaliohjelmansa perjantaina 28. elokuuta. Päivä oli poliittisesti kiinnostava ja talouspoliittisesti hupaisa.

Hallitusvastuussa olevat sosiaalidemokraatit aloittavat vaalimanifestinsa kuluneen hallituskauden ylistyksellä.

Vaalimanifestissa väitetään, että akuutti talouskriisi on vältetty, julkinen talous on tasapainossa, työllisyys paranee ja inflaatio on ennätysmäisen alhainen. Reaaliansiot nousevat ja usko tulevaisuuteen kasvaa.

Ruusunpunainen unelma

Kun kerran lähtökohdat ovat näin ruusuiset, on selvää että tulevan talousohjelmankin on oltava fantastinen. Jo vaaliteema kalskahtaa vastuulliselle, edistykselliselle ja ihmisläheiselle: Med omtanke om framtiden.

Tavoitteena on 4 prosentin työttömyysaste vuonna 2000 ja sen jälkeen tietenkin täystyöllisyys. Valtiontalouden tulee olla terve, valtionvelkaa on pienennettävä ja julkistalouden ylijäämän tulee olla 2 prosenttia vuonna 2000.

Korkojen tulee olla alhaisia, eikä inflaation kiihtymistä sallita. Työmarkkinoilla vallitkoon yhteistyön henki. Kouluihin, sairaaloihin ja vanhustenhoitoon lisätään kokopäiväisiä työpaikkoja. Ruotsista tehdään johtava osaamisen ja tietotekniikan maa, jossa investoidaan kestävään ekologiseen kehitykseen ja suositaan yrittäjyyttä.

Unelmatehtailun edellytyksenä vahva talouskasvu

Kuten sosiaalidemokraatitkin manifestinsa sivulauseessa ohimennen mainitsevat, valtiovelan pienentäminen edellyttää vahvaa talouskasvua ja laskevaa työttömyyttä.

Valtionvelkaa oli heinäkuun lopussa 1 416 miljardia kruunua (noin 950 miljardia markkaa). Keväällä tehtyjen ennusteiden mukaan velkaa lyhennetään 28,6 miljardia kruunua vuonna 2000, vaaliohjelman yhteydessä sosiaalidemokraatit ovat luvanneet vielä 8 miljardia lisää velan lyhentämiseen.

Mutta myös valtiontalouden ylijäämätavoite edellyttää vahvaa talouskasvua, varsinkin kun talousohjelma surutta paisuttaa budjetin menopuolta.

Tarjolla on nimittäin jokaiselle jotakin: eläkeläisille lisää asumistukea ja eläkettä, kunnille 20 miljardia lisää valtion tukea terveydenhoitoon, kouluun ja lasten- ja vanhustenhoitoon, päivähoitomaksuihin alennuksia, lisää lapsilisää, lisää kehitysapua, lisää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, lisää rahaa poliisille organisoitua rikollisuutta ja talousrikoksia vastaan ja lisää rahaa poistamaan Ruotsista kaikki kerjäläiset ja asunnottomat.

Manifestissa julistetaan myös: "Solidaarisuus vaatiin voimatoimia lisääntyvää alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöä vastaan".

Sen verran realismia sosiaalidemokraateilla on, että ohjelmassa ei luvata veronalennuksia. Niitä voidaan harkita vasta, kun koko ohjelma on toteutettu. "Verojärjestelmää ei saa muuttaa hyvinvoinnin kustannuksella", sanotaan manifestissa.

Toisaalta veronkorotuksistakaan ei puhuta mitään. Miten ohjelma sitten tarkoitus rahoittaa? Valtionvelkaakin on luvattu vähentää.

Valtio tietenkin saisi lisää tuloja ja sosiaalimenot vähenisivät, jos talouskasvu olisi voimakasta. Ehkä tämä mainio ohjelma lisää siinä määrin talouskasvua, että se rahoittaa itse itsensä? Tai ehkä talous kasvaa muuten vain - sellainenhan on varsin yleistä.

Ohjelmassa kiinnittävät huomiota myös erilaisten tavoitteiden väliset ristiriidat. Inflaatiota on vaikea pitää alhaisena, jos pyritään täystyöllisyyteen, lisätään valtion menoja ja pidetään korot matalina. Jos inflaatio kiihtyy, on korkoja nostettava, muuten kruunu devalvoituu.

Bildtin kritiikki

Maltillisen Kokoomuksen puheenjohtaja Carl Bildt on arvostellut sosiaalidemokraattien talousohjelmaa siitä, että siinä ei esitellä minkäänlaista työllisyyspolitiikkaa, veropolitiikkaa eikä europolitiikkaa.

Mitään työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä eivät sosiaalidemokraatit tosiaankaan esitä. Työllisyyden parantuminen perustuu koko heidän ohjelmansa perustana olevaan mystiseen talouskasvuun, joka syntyy tyhjästä.

Veropolitiikka sosiaalidemokraateilla on kuitenkin selvä: ei mitään alennuksia. Bildt kuitenkin vastustaa tälläistä politiikkaa niin voimakkaasti, että ei edes kutsu sitä politiikaksi.

Sosiaalidemokraattien europolitiikkaa arvostellessaan Bildt osuu naulan kantaan. Sitä ei todellakaan ole olemassa, eikä koko euroa mainita sanallakaan koko upeassa manifestissa. Kuten Wittgenstein sanoi: "Mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava." Bildt on harvinaisen oikeassa ihmetellessään, miksi koko seuraavan vaalikauden tärkeimmästä kysymyksestä vaietaan.

Financial Times -lehden haastattelussa 11.8.1998 Bildt sanoi, Ruotsilla on tässä kysymyksessä Euroopan pelkurimaisin hallitus. Bildtin mukaan maan kansainvälinen uskottavuus on vaarassa tämän pää pensaaseen -suhtautumistavan takia. Hallitus on sanonut euron edellyttävän kansanäänestystä, mutta ei suostu antamaan äänestykselle määräpäivää.

Mutta sosiaalidemokraatteja ei tälläinen arvostelu hetkauta. Sillä sanotaanhan heidän manifestissaankin, että sosiaalidemokraatit ohjaavat Euroopan uudelle vuosisadalle, koska suurimmalla osalla EU- maista on sosialidemokraattinen hallitus. Sitä paitsi Ruotsi tulee tukemaan Puolan liittymistä Euroopan unioniin.

Maltillinen kokoomus haluaa laskea veroja

Maltillisen kokoomuksen talousohjelma puolestaan lähtee siitä, että Ruotsissa vallitsee joukkotyöttömyys. Työttömyyden poistaminen vaatii verohelpotuksia, vähemmän sääntelyä ja Ruotsin liittämistä euroalueeseen.

Veronkevennyksiä olisi luvassa yhteensä lähes 80 miljardia kruunua (n. 54 mrd mk) ja verot laskisivat kaikissa tuloluokissa. Lapsiperheitä kosiskellaan 10 000 kruunun verovähennyksellä kunnallisverotuksessa ja eläkelälisille annetaan tulotasotakuu ensi vuoden alusta lähtien. Autoilijoita ilahdutetaan bensiiniveron alennuksella.

"Ohjelmamme on uudistuspolitiikkaa, jossa työpaikat ovat keskeinen kysymys. Työn takaaminen kaikille on meidän mielestämme tärkeämpää kuin avustusten takaaminen kaikille", Bildt sanoi vaaliohjelmaa esitellessään.

Maltillisen kokoomuksen mielestä veronmaksajien enemmistön tulisi maksaa veroa vain 30 prosenttia tuloistaan eikä kenenkään tulisi maksaa yli 50 prosenttia.

Maltillisessa kokoomuksessa ollaan samalla syvästi huolissaan siitä, että vuodessa 750 000 ihmistä joutuu Ruotsissa hakemaan avustuksia tullakseen toimeen. Joka kolmas yksinhuoltaja ja joka viides nuori mies tai nainen haki viime vuonna sosiaaliapua.

Maltillisen kokoomuksen nokkelat kalkyylit

Maltillisen kokoomuksen ratkaisu tukiongelmaan on yksinkertainen: ei anneta niin paljon apua. Millä ihmiset sitten tulevat toimeen? Se on helppoa: kun apua annetaan vähemmän, ei tarvitse maksaa niin paljon veroja ja silloin syntyy lisää työpaikkoja ja avuntarvitsijoiden määrä vähenee.

Ilkeämielinen ohikulkija voisi tässä kohdin huomauttaa, että Maltillisen kokoomus soveltaa talousohjelmassaan samantyyppisiä fantasiakalkyyleja kuin sosiaalidemokraatit. Toisaalta Maltillisessa kokoomuksessa sentään osataan laskea valtion budjetin tulot ja menot yhteen.

Tarkoitus on rahoittaa veronalennukset vähentämällä valtion menoja ja käyttämällä budjetin ylijäämästä osan alennuksiin. Tulonsiirtoja kotitalouksille vähennettäisiin 30 miljardia ja muissa tukirahoissa säästettäisiin 40 miljardia. Tämä tarkoittaa vähemmän tukea kunnille, puolueille ja yrityksille, vähemmän korkotukea jne.

Budjetin ylijäämän arvioidaan vuonna 2001 olevan 30 miljardia kruunua. Tästä summasta Maltillinen kokoomus käyttäisi 20 miljardia veronalennuksiin ja 10 miljardia valtionvelan nopeampaan maksuun.

Kotitalouksien veroja laskettaisiin 65 miljardia ja yritysveroja 15 miljardia. Lisäksi heikommin pärjääviä autettaisiin 10 miljardilla, poliisi saisivat lisää rahaa ja eläkeläiset eläkettä, liikuntavammaisten asemaa parannettaisiin ja valtionvelkaa maksettaisiin enemmän kuin mitä sosiaalidemokraatit aikovat tehdä.

Vuodelle 2001 Maltillinen kokooomus lupaa lisäksi 10 miljardia enemmän säästöä valtion menoissa kuin sosiaalidemokraatit.

The Financial Timesin mukaan Bildt toivoo muodostavansa vaalien jälkeen keskusta-oikeistolaisen kokoomahallituksen. Lehdessä esitetyn mielipidetutkimuksen mukaan Maltillista kokoomusta kannatti elokuun alkupuolella 27 prosenttia äänestäjistä (22,4 viime vaaleissa) ja SDP:tä 38,8 prosenttia (45,2 prosenttia vuonna 94).

HEIKKI JANTUNEN
28.8.1998

Puolueiden vaaliohjelmat ovat luettavissa puolueiden web-sivuilta:
Maltillinen kokoomus
Sosiaalidemokraatit.

TALOUS -SIVULLE