 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tämän vuoden nettolainanotto jää 9,1 miljardiin markkaanToinen lisäbudjetti eduskuntaan
Eduskunta sai perjantaina hallitukselta esityksen kuluvan vuoden toisesta lisätalousarvioesityksestä. Lisäbudjetissa valtion menojen nettolisäys on 7,5 miljardia markkaa ja tulojen nettolisäys 13,7 miljardia markkaa.Tämän ansiosta koko vuoden nettolainanoton määrä voidaan 15,4 miljardista markasta 9,1 miljardiin markkaan. Lisäbudjetti koostuu pääasiassa jo tehtyjen ratkaisujen meno- tai tulovaikutuksista sekä arvioiden tarkentumisesta. Tässä yhteydessä ei ole tehty uusia arvioita kokonaistaloudellisesta kehityksestä. Talouskasvu on hallituksen mukaan pysynyt varsin vahvana, vaikka talouden kasvuvauhti hidastuneekin. Kansainväliseen talouskehitykseen kohdistuvasta epävarmuudesta huolimatta on hallituksen mielestä perusta kotimaisen kysynnän kasvun jatkumiselle hyvä. Korkotaso on pysynyt matalana ja hintojen nousu maltillisena. Myös käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat. Koko vuoden budjettitalouden menot nousevat 197,1 miljardiin markkaan. Suurin menolisäys on valtion markkamääräisen velan nettokorkomenojen nousu 4,9 miljoonalla markalla. Tämä aiheutuu siitä, että sarjaobligaatioiden emissiovoitot jäävät ennustettua pienemmiksi ja että ensi vuonna erääntyvä sarjaobligaatiolaina on vaihdettu uusiin lainoihin. Nämä toimet vähentävät tulevien vuosien korkomenoja. Valuuttamääräisen velan korkomenojen kasvu johtuu valuuttakurssien muutoksista. Hallituksen lisäbudjettineuvotteluissa sovittiin, että poliisien määrärahat on tarkoitus mitoittaa siten, että nykyisin käytössä olevat resurssit ovat turvatut ilman henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.
Puolustusteollisuuteen 200 miljoonaa markkaaHallitus esittää puolustusmateriaalihankintoihin 200 miljoonaa markkaa lisää. Rahat kohdistetaan lähinnä lentotoiminnan ja kotimaisen puolustustarviketeollisuuden työllisyyden turvaamiseksi. Puolustushallinto aloittaa omistamiensa asuntojen yhtiöittämisen.Valtion kiinteistöstrategian toteuttamista jatketaan perustamalla osakeyhtiömuotoinen kiinteistökonserni. Siihen siirretään valtionhallinnon ja valtion yhtiöiden vaihto-omaisuusluonteista kiinteistö-, tontti- ja osakeomaisuutta. Ahvenenmaan itsehallintolaista aiheutuviin menoihin esitetään 143 miljoonan markan lisäystä. Valtion ja Helsingin kaupungin sopimuksen mukaisesti Viikin alueen alueluovutuksista kuluvana vuonna kertyvät tulot -187 miljoonaa markkaa- esitetään myönnettäväksi Helsingin yliopiston Viikin alueen investointeihin. Oppisopimuskoulutuksen valtionosuuksiin arvioidaan tarvittavan 170 miljoonan markan lisäystä oppisopimusten ennakoitua suuremman määrän takia. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja kertyy 90 miljoonaa markkaa ennustettua enemmän. Tästä hallitus esittää taiteen tukemiseen 43:ea miljoonaa markkaa, liikunnan ja nuorisokasvatustyön tukemiseen 30:tä miljoonaa markkaa ja tieteen tukemiseen 17:ää miljoonaa markkaa. Suomen kansallisteatterin kiireisiin peruskorjaustöihin ja kiinteistönhoitokuluihin varataan 21 miljoonaa markkaa sekä Lahden kongressi- ja konserttitalohankkeeseen 6 miljoonaa markkaa.
270 miljoonaa satovahinkoihinSatovahinkojen korvaamiseen hallitus esittää 270 miljoonan markanmäärärahaa. Korvaus myönnettäisiin viljelmäkohtaisesti.Maatilalainojen korkotukilainavaltuutta on tarkoitus lisätä 200 miljoonalla markalla. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin arvioidaan tarvittavan 151 miljoonan lisäystä. Porvoo- Koskenkylä-moottoritien rakentamiseen esitetään 270 miljoonan markan sopimusvaltuutta ja 90 miljoonan markan määrärahaa. Ratojen kulunvalvontajärjestelmien rakentamisen nopeuttamiseksi esitetään Ratahallintokeskukselle perusradanpitoon lisäystä 150 miljoonaa markkaa. Valtioneuvostolle esitetään valtuuksia hyväksyä Inspecta Oy:n omistusjärjestelyt. Näillä järjestelyillä valtio luopuu kahden kolmanneksen määräenemmistöasemasta, mutta säilyttää yhden kolmasosan määrävähemmistöaseman. Valtiolle lunastettavien osakeyhtiöiden osakkeiden hankintaa varten esitetään yhteensä 700 miljoonan markan määrärahaa. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista jää näillä näkymin 450 miljoonaa markkaa ennustettua pienemmäksi. Vastaavasti arviota kansaneläkelain mukaisista menoista nostetaan 142 miljoonalla markalla. Työttömyysturvamenojen arvioon esitetään nettomääräisesti noin 300 miljoonan markan vähennystä. Tämä johtuu työttömyyden alenemisesta. Työmarkkinatuen menojen arviomäärärahaa korotetaan 361 miljoonalla markalla. Vastaavasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtionosuuden määrärahatarpeen arvioidaan alenevan 557 miljoonalla markalla ja perusturvamenojen 107 miljoonalla markalla.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE