Sähköraha ei syrjäytä kolikkoja peliautomaateista


Jukeboksi soimaan kännykällä ja maksu puhelinlaskussa? Tänä vuonna näin on voinut menetellä eräässä tamperelaisravintolassa.

Teknillisessä korkeakoulussa on puolestaan kokeiltu kolikoiden korvaamista matkapuhelimella juoma-automaatissa. Kätevältä tuntuva käytäntö ei kuitenkaan ole toistaiseksi levinnyt laajemmalti.

Raha-automaattiyhdistys ei lämpene kännykän käytölle peliautomaattitoiminnassa, sillä kännykällä maksu istuu RAY:n bisneksiin huonosti.

RAY:n raha-automaattitoimen johtaja Risto Lehtinen toteaa kolikkojen, markkojen ja tulevien eurorahojen käytön olevan ainakin toistaiseksi peliautomaattibisneksen kivijalka.

- Jos perusperiaate on se, että kännykällä saisi pelin, joka sitten aikanaan laskutetaan, niin sellainen kuvio ei ole meillä tällä hetkellä kehityskohteissa mitenkään kärjessä.

Lehtisen mukaan kysymys ei ole Raha-automaattiyhdistykselle tekninen tai taloudellinen, vaan nimenomaan periaatteellinen.
- Sillä periaatteella kun voidaan puhua velaksi pelaamisesta, mitä me emme voi hyväksyä.

Lehtinen toteaa, ettei peliautomaattibisnestä sanottavammin kiinnosta sähköinen rahaliikenne niin kauan kun kolikot ylipäänsä ovat käytössä. Lehtisen mukaan kyse on jo liiketoiminnan taustalla vaikuttavasta pelaamisen psykologiasta. Sähköiset maksutavat eivät edes tue RAY:n bisneksentekoa.

- Pelaamiseen liittyy olennaisesti fyysisen rahan käyttö ja voittojen saaminen välittömästi, Lehtinen painottaa.

Kännykällä tapahtuvaan maksamiseen RAY:n kanta on sama kuin erilaisiin rahakortteihin.
- Seuraamme tilannetta ja katsomme missä kehitys menee. Jos kansakunta alkaa luottaa muuhun enemmän kuin kolikoihin, niin tilanne on tietysti arvioitava uudestaan, Lehtinen toteaa.

Jukeboksitoiminta ei ole enää monopolisoitu, joten niissä kännykällä maksu saattaa jossain määrin yleistyä RAY:n nuivasta suhtautumisesta huolimatta.

Teleoperaattorit kiinnostuneita

Teleoperaattorit ovat luonnollisesti kiinnostuneita jatkuvasti kasvavan sähköisen maksuliikenteen uusista ilmiöistä, myös kolikoiden "sähköistämisestä". Olennainen kysymys teleoperaattorinkin kannalta on se, ettei se joudu maksuliikenteessä luototuslaitoksen asemaan.

Kännykän mahdollinen käyttö kolikoiden korvikkeena erilaisissa automaateissa on kuitenkin ainakin vielä vain pisara valtameressä sähköisen maksuliikenteen kehityksessä.

- Kilpailevia maksutapoja on niin monia, etten usko tällaisen yksittäisen menetelmän syrjäyttävän kovin nopeasti muita maksutapoja ainakaan Suomessa, projektipäällikkö Markus Pyhältö Sonerasta sanoo.

Osana isompia palvelukokonaisuuksia GSM- ja Internet-yhteyksien kautta toimivat maksutavat ovat Pyhällön mukaan kuitenkin jatkuvan kehitystyön alla.
- Tällä hetkellä näissä asioissa on kuitenkin lähinnä vain mielikuvitus rajana, Pyhältö toteaa.

STT-IA
30.10.1998

AJASSA -SIVULLE