 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Selvitys: Pohjoismaisen maakaasuverkon rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa
Suomen, Ruotsin ja Tanskan maakaasuputket yhdistävän pohjoismaisen maakaasuverkon rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa, osoittaa seitsemän pohjoismaisen energiayhtiön teettämä selvitys.EU:n TEN-hankkeiden listalle kuuluva Nordic Gas Grid -selvitys julkistettiin Tukholmassa keskiviikkona. Selvityksen mukaan sekä Ruotsissa, Suomessa että Tanskassa on suuri potentiaali maakaasun käytölle. Siirtojärjestelmän rakentaminen on teknisesti mahdollista ja raportissa arvioiduilla investointikustannuksilla kaasun hinta voidaan pitää Euroopan keskihintojen tasolle. Pohjoismainen maakaasuverkko mahdollistaisi kaasun toimitukset pohjoismaihin kahdesta suunnasta, sekä Norjasta että Venäjältä. Molemmat maat pystyvät sekä tuottamaan että siirtämään pohjoismaisen verkon tarvitsemat kaasuvolyymit. Pitkällä aikavälillä verkon kautta voitaisiin palvella myös Länsi-Euroopan ja Baltian kaasumarkkinoita. Euroopan markkinoilla alkaisi olla kysyntää pohjoismaisen linjan kautta tulevalle kaasulle vuoden 2010 paikkeilla.
Ensi vaihe voisi valmistua 2005Maakaasuputkiston ensimmäinen vaihe voisi selvityksen mukaan valmistua aikaisintaan vuonna 2005 ja koko hankkeen lasketaan maksavan vaihtoehdoista riippuen noin 17-19 miljardia markkaa.Mitään investointipäätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty ja niiden pohjaksi vaaditaan vielä jatkoselvityksiä. - Selvitys osoittaa, että hankkeen eri osat ovat toteuttamiskelpoisia ja niitä voidaan jakaa myös pienemmiksi investoinneiksi. Seuraavaksi mukana olleet yritykset miettivät yksin ja yhdessä, miten tästä jatketaan eteenpäin, Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes luonnehtii. Suomesta hankkeessa olivat mukana Neste ja Gasum, Ruotsista Göteborg Energi, Mellansvenska Naturgaskonsortiet, Sydgas ja Vattenfall Naturgas sekä Tanskasta Dansk Naturgas. Runsaat 7 miljoonaa markkaa maksaneen selvityksen teki hollantilais-englantilainen konsulttiryhmä. Puolet siitä rahoitti EU ja lopun maksoivat mukana olleet yhtiöt. Vastuullisena koordinaattorina toimi Neste.
Putki Suomesta Ruotsiin maksaa 8 miljardiaSelvityksessä on analysoitu tarkemmin kahta eri vaihtoehtoa pohjoismaisen verkon rakentamiseksi, lännestä tai idästä aloittaen.Suomalaisten kannalta kiinnostavampi ratkaisu olisi rakentaa ensiksi putki Suomesta Ruotsiin sekä linjaus Suomesta Baltiaan. Tukholmasta Etelä-Ruotsiin ja edelleen Tanskaan etenevä putkisto valmistuisi vasta niiden jälkeen. - Se vahvistaisi Suomen läpi kulkevaa putkistoa ja veisi Suomea mahdollisimman nopeasti eurooppalaiseen kaasuverkkoon, Gasumin Jännes sanoo. Idästä länteen etenevä vaihtoehto tulisi hieman länsimallia halvemmaksi, mutta sen investoinnit painottuisivat alkuvuosiin. Suomen ja Ruotsin välinen maakaasuputki vedettäisiin Uudestakaupungista Gävleen, mikä maksaisi noin kahdeksan miljardia markkaa. Koko verkoston hinnaksi tulisi runsaat 17 miljardia markkaa. Toisessa vaihtoehdossa edettäisiin lännestä itään päin, jolloin Tukholmaan ja Gävleen toimitettaisiin aluksi norjalaista kaasua. Kaasuputki Suomesta Ruotsiin rakennettaisiin vasta myöhemmin ja se kulkisi Forssasta Ahvenanmaan eteläpuolitse Norrköpingiin. Hintaa koko pohjoismaiselle verkolle kertyisi tässä mallissa noin 19 miljardia.
Transgas-selvitys vielä keskenParhaillaan on käynnissä myös Nesteen ja venäläisen Gazpromin yhteinen North Transgas -selvitys, jonka on m äärä valmistua ensi maaliskuussa. Siinä etsitään parasta reittiä maakaasuputkelle, joka kulkisi Suomesta Itämeren alitse suoraan Keski-Eurooppaan.Jänneksen mukaan on selvää, ettei näiden kahden selvityksen pohjalta synny kahta erillistä putkirakennelmaa, vaan yksi yhteinen kokonaisuus. - Myös Suomesta suoraan Itämeren alta Eurooppaan rakennettavaan malliin voidaan yhdistää haaraputki Tukholmaan, hän sanoo. Gazprom rakennuttaa parhaillaan kaasuputkea myös Puolan ja Valko-Venäjän kautta Saksaan. Se yhdessä Ukrainan kautta kulkevan valmiin putkiston kanssa kattaa Venäjän maakaasun kuljetustarpeen Keski-Eurooppaan noin vuoteen 2010 saakka, mutta sen jälkeen maakaasun kysynnän Euroopassa arvioidaan kasvavan niin paljon, että tarvitaan lisäkapasiteettia.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE