Entisaikojen sosialismi herätetty kuolleista



Saksan uusi liittokansleri Gerhard Schröder lupasi vaalikampanjansa aikana tehdä kaiken paremmin kuin Helmut Kohl, mutta hallitusohjelma ei siltä näytä. Työllisyyttä on tarkoitus hoitaa kysyntää lisäämällä ja yritysten kustannuksia nostamalla. Schröderin lupaukset "uudesta keskustasta" ovat osoittautumassa puppupuheiksi.


Saksan sosiaalidemokraattien ja vihreiden viime viikolla sopima talousohjelma on kuin repäisty 70-luvulta, jolloin talouskasvu luotiin kysyntää kasvattamalla. Hyötyjiä ovat pieni- ja keskituloiset palkansaajat, eläkeläiset ja sosiaalitukien varassa elävät ja maksajiksi joutuvat viime kädessä yritykset ja paremmin ansaitsevat.

Verotus- ja sosiaalipolitiikan tavoitteet ovat siis melko lailla toiset kuin mitä Kohlin hallituksella.

Kysyntää kasvatetaan laskemalla veroja ja perumalla Kohlin hallituksen eläkkeiden ja sosiaalitukien tervehdyttämisohjelma. Homma on tarkoitus rahoittaa sulkemalla verotuksen porsaanreiät yrityksiltä ja eniten ansaitsevilta. Myös omaisuusveron mahdollisuutta tutkitaan ja ns. "ekologinen verouudistus" tähtää energian verotuksen kiristämiseen.

Ydinvoimaloista halutaan päästä eroon, vaikka niistä saadaan kolmannes Saksan käyttämästä sähkövoimasta. Lisäksi tulossa olevat uudet kansalaisuuslait koskevat 7 miljoonaa maahanmuuttajaa. Tälläisten muutosten yhteisvaikutus saattaa suuri.

Uudistuspuheet olivatkin puppua

Vaalikampanjansa alussa Gerhard Schröder esiintyi uudistajana kuin Tony Blair konsanaan ja puhui "uudesta keskustasta". Kampanjan loppupuolella hän kuitenkin alkoi yhä enemmän kääntyä vasemmalle, ja nyt näyttää siltä, että sosialidemokraattien puheenjohtajan Oskar Lafontainen johtama puolueen vanhakantainen vasemmisto on päässyt sanelemaan koko hallitusohjelman.

Hallitusohjelman vasemmistolaisuutta korosti erityisesti viime viikolla tapahtunut markkinatalousmiehenä pidetyn Jost Stollmannin ilmoitus, ettei hän tule mukaan talousministeriksi. Osasyynä oli epäilemättä Oskar Lafontainen valtiovarainministeriön saama vahva asema, mutta Stollmann itse syytti suoraan Schröderiä "uuden keskustan" ajatusten hylkäämisestä.

Stollmannin mukaan uuden hallituksen politiikka on elinkeinoelämää vahingoittavaa. Kysyntää aiotaan lisätä ja tarjontapuolen uudistukset jätetään tekemättä, vaikka niitä tarvitttaisiin työttömyyden torjunnassa.

Vihreät miehet Marsista ovatkin ihmisiä

Onneksi vihreät ovat sentään hyllyttäneet kaikkein järjettömimmät ajatuksensa, kuten ehdotuksen polttoaineiden hinnan kolminkertaistamisesta. Vihreät muutenkin ovat sopeutuneet yllättävän hyvin uuteen hallitusrooliinsa.

He ovat myöntyneet nykyisen ulkopolitiikan jatkuvuuteen ja radikaali ekologinen vallankumouskin saa odottaa. Vaatimukset moottoriteiden nopeusrajoituksistakin unohdettiin. Vihreille näyttää toistataiseksi riittävän lupaukset ydinvoimaloiden alasajosta ja energiahintojen nostamisesta.

Vanhakantainen vasemmisto hallitsee lujalla kädellä

Sosiaalidemokraattisen puolueen puhemies ja nyt myös valtionvarainministeri Lafontaine on Schröderin vastapaino. Puolueessaan hyvin suosittu Schröder on perinteisen vasemmistopolitiikan tekijä ja raskas vastapaino uudistushenkisenä esiintyvällä Schröderille. Ilman Lafontainen tukea Schröderistä ei olisi tullut liittokansleria ja ilman Lafontainen tukea hän ei virassaan pitkälle pötki.

Kun kristillisdemokraattien hallitus yritti tehdä verouudistusta, Lafontaine onnistui järjestämään sille lähes täydellisen tyrmäyksen Bundesratissa. Tämä jos mikä osoitti vaaleihin valmistautuville äänestäjille, että Kohlin porukasta oli veto lopussa.

Lafontaine tunnetaan euron kannattajana, kun taas Schröder on ollut epäilevällä kannalla. Lafontaine on myös toivonut, että Saksa, Ranska ja Englanti pyrkisivät tekemään aloitteita, jotka tähtäisivät kansainvälisten valuuttamarkkinoiden vakauteen.

Lafontaine vastusti voimakkaasti edellisen hallituksen yrityksiä alentaa eläkkeitä ja sairasrahoja. Hän haluaa nostaa perhetukia ja korottaa palkkoja kiihdytääkseen kotimaista kysyntää. Hän kannattaa myös korkeampia polttoaineveroja, päinvastoin kuin Schröder.

Lafontainella on nyt tilaa huseerata, Bundestagissa sillä on 21 paikan enemmistö ja sosialidemokraatit hallitsevat parlamentin toista kamaria Bundesratia.

Elinkeinoelämä ei rakasta sosialismia

Schröder huokutteli vaalikampanjansa aikana kovasti puolelleen pienyrittäjiä ja nuoria teknojuppeja. Hän puhunut hallituksen, työntekijöiden ja liittojen välisestä liitosta, jolla purettaisiin esteitä yrittajyyden ja innovaatioiden tietä. Hallitusohjelmassa tämä "liitto työtä ja koulutusta varten" on saanut keskeisen aseman työttömyyden vähentämisessä.

Työnantajaliiton johtaja Dieter Hundt on kuitenkin hallitusohjelmaan tutustuttuaan suhtautunut kielteisesti tälläiseen liittoon. Ylipäätänsä teollisuuden ja taloustutkijoiden taholta on esitetty voimakasta kritiikkiä hallitusta vastaan.

Saksan johtavat tutkimuslaitokset ovat lisäksi laskeskelleet, että ehdotetun suuruisilla veronalennuksilla on vain minimaalinen vaikutus työllisyyteen ja talouskasvuun.

HEIKKI JANTUNEN
30.10.98


TALOUS -SIVULLE