Työnantajien toivotaan tarkistavan syrjiviä ennakkoluulojaan

Ikäsyrjintä johtaa työvoimapulaan



Valtiovalta haluaa ottaa ikääntyvät työntekijät suojelukseensa, sillä ikääntyminen on työministeriön näkökulmasta suurempi haaste Suomelle kuin EMU.


Vanhat ovat viisaita, terävä-älyisiä ja osaavat ajatella strategisesti, ministeriö viittaa Työterveyslaitoksen tutkimuksiin. Valtioneuvosto on myöntänyt kolmen ministeriön ja työmarkkinaosapuolten kansalliseen ikäohjelmaan 26 miljoonaa markkaa.

Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) kauhistelee nykytilannetta, jonka mukaan jo yli 40-vuotiaita pidetään työmarkkinoilla toivottomina tapauksina. Kuitenkin Suomi paniskelee piankin työvoimapulassa. Ikäluokat supistuvat samaan aikaan, kun työmahdollisuudet kasvavat.

Ikääntyvien työsyrjintä perustuu työministeriön selvitysten valossa ennakkoluuloihin. Ikääntyvät työntekijät ja varsinkaan ikääntyvät työnhakijat eivät muka ole halukkaita tai kyvykkäitä oppimaan enää mitään uutta.
- Koulutusvaje synnyttää ikärasismia, Jaakonsaari sanoi työministeriön johdon toimittajatapaamisessa Helsingissä.

Suomessa ikäryhmien välinen koulutusero on EU-maiden jyrkin. Niinpä yli puolet 45-vuotiaista on käynyt vain kansakoulun. Tästä seuraa, että on vaikeata osoittaa, johtuuko ikääntyvän työnhakijan syrjintä työmarkkinoilla iästä vai koulutuksen puutteesta.

Kansliapäällikön Pertti Sorsan mukaan liiallinen nuoruuden ihannointi työhön otossa ylläpitää työttömyyden jatkuvaa pahenemista vanhemmissa ikäryhmissä. Ellei sitä saada pysäytetyksi ja laskuun, puheet työttömyyden puolittumisesta parin seuraavan vuoden aikana voidaan unohtaa.

- Yli 45-vuotiaitten työllisyyden parantaminen on suomalaisen yhteiskunnan tärkein poliittinen haaste tänä päivänä, Sorsa sanoi.

Työministeriön mukaan nyt tarvitaan työelämän rakenteiden uudistamista, lainsäädännön tarkistamista, koulutusta, tutkimusta sekä asennemuokkausta. Kansallinen ikäohjelma tähtää näihin tavoitteisiin. 50-64 -vuotiaitten määrä kasvaa 170 000:lla vuoteen 2 000 mennessä. Samalla työmarkkinoilla kysytyin 25-49 -vuotias väki vähenee 150 000 henkilöä.

Pätkätöiden osuus laskussa

Työvoimatoimistoihin ilmoitetut uudet avoimet työpaikat lisääntyivät voimakkaasti viime vuonna. Kasvua on kirjattu 26 prosenttia. Avoimia paikkoja oli kaikkiaan 227 000. Tänä vuonna pitäisi olla 240 000 uutta avointa työpaikkaa. Työttömät ja työpaikat eivät kuitenkaan aina kohtaa.

Viime vuonna yli puolet avoimista paikoista täytettiin työvoimatoimistoihin ilmoittautuneilla, jotka eivät kuitenkaan kaikki olleet työttömiä. Toimipaikoista joka viidennes ilmoitti potevansa pulmia työvoiman saannissa ja kuutisen prosenttia oli jäänyt kokonaan vaille työntekijöitä.

Sorsan mukaan pätkätöiden osuus on laskussa ja vakituisten työsuhteiden syntyminen kasvussa. Helsingin työvoimatoimiston mukaan ikääntyvät saattavat saada määräaikaisia työsuhteita, mutta harvoin vakituisia työsuhteita.

Kun laman aikana työvoimatoimistot keskittyivät neuvomaan asiakkaitaan työttömyysturvan saannissa, nyt painopiste on voimakkaasti siirretty työn hakemiseen yhdessä asiakkaan kanssa.

Moni ikääntynyt työttömäksi jäänyt saattoi olla parikymmentäkin vuotta saman työnantajan palveluksessa eikä työn hakemisesta kertynyt kokemuksia. Nyt tällaiselle työnhakijalle tarjotaan räätälöityä palvelua siitä, miten työtä pitää nykyaikana hakea, mitä mahdollisuuksia vaihtaa alaa löytyy ja mitä mielenkiintoista koulutusta ehkä olisi tarjolla.

- Ihmeitä on tapahtunut, julkiselle toivottomuudelle ei ole katetta, väittää ministeri Jaakonsaari. Työnhakukoulutus tarjotaan työministeriön mukaan ikäänkuin jäsenetuna. Ulkopuoliselta ostettuna konsulttiapu maksaisi tuhansia markkoja.

Vanhojen ja viisaiden valttikortit

Työterveyslaitos on tutkinut, mitä etuja työnantaja voisi kirjata ikääntymisen ja henkisen kasvun tiliin. Näitä ovat:

  • strateginen ajattelu
  • terävä-älyisyys
  • harkitsevaisuus
  • viisaus
  • kyky pohdiskella
  • kyky perustella
  • elämänhallinta
  • kokonaisvaltainen hahmottaminen
  • kielenkäytön hallinta
  • korkea oppimismotivaatio
  • sitoutuminen työhön
  • uskollisuus työnantajaa kohtaan
  • vähemmän poissaoloja
  • työkokemus
MARGIT HARA
30.1.1998

TALOUS -SIVULLE