Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Lamminen ehdolle europarlamenttiin

Kansanedustaja Lamminen on ollut paljon julkisuudessa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Kokoomus päättää EU-parlamentin ehdokkaistaan ensi vuoden helmikuussa.

Backman kehottaa kiinteistöveron nostoon

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk) torjui ministerin näkemyksen. Hänen mukaansa kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroa niin, että sen tuotto vahvistaa kuntien tulopohjaa 200 miljoonalla markalla. Backmanin mielestä torstaina julkistettu aluebarometri kuvaa tulevaisuudenodotuksia.

Hänen mukaansa esimerkiksi Itä-Suomen odotuksien synkkyys ei välttämättä ole tämän hetken tilanne eli esimerkiksi Etelä-Savossa kuntatalouden tunnusluvut ovat nyt myönteisempiä.

Televisiomaksu säilyy televisiolupamaksun suuruisena

Uutta päätöstä tarvittiin nimenomaan lainsäädännön uusimisen vuoksi. Muutoinkaan itse maksukäytäntö ei muutu.

Televisiomaksu on ensi vuoden alusta kolmelta kuukaudelta 225 markkaa, kuudelta kuukaudelta 444 markkaa ja 12 kuukaudelta 882 markkaa. Telehallintokeskus laskuttaa maksun etukäteen joko kolmen, kuuden tai 12 kuukauden erissä.

Televisiomaksuja arvioidaan kertyvän ensi vuonna bruttomäärältään noin 1 758 miljoonaa markkaa. Maksutuottojen osuus nettomäärältään on 79,8 prosenttia Yleisradion tuotoista.

Aluebarometri julkistettiin

Tilastokeskuksen kyselytutkimuksena laatima aluebarometri kertoo, että Etelä-Karjalassa ja Lapissa arviot tulevasta ovat oleellisesti huonommat kuin aikaisemmin. Lisäksi Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa näkymät ovat keskusseutujen ulkopuolella synkentyneet.

Parhaimmat näkymät koko maassa ovat pääkaupunkiseudulla. Siellä sekä kuntien talous, työllisyyskehitys että investoinnit ovat myötätuulessa.

Tulosten mukaan keskusseutujen yleiset kehitysnäkymät ovat edelleen valoisammat kuin muissa kunnissa. Valoisimmat näkymät ovat esikaupunkikunnissa, suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa.

Aluebarometriin on haastateltu runsaat 1 200 virka- ja luottamusmiestä 436 kunnasta. Barometriä on tehty vuodesta 1991 lähtien keväisin ja syksyisin.

Työttömien tilastointi ei vieläkään kunnossa EU:ssa

Komissio kehottaa keskiviikkona julkistamassaan raportissa mm. luomaan menetelmiä, joilla voidaan tutkia työttömyyden virtoja eli sitä, mistä työttömiä tulee lisää ja mihin työttömät ovat sijoittuneet.

Vertailukelpoista tietoa tarvitaan komission mielestä myös mm. siitä, miten koulunsa päättäneet ovat sijoittuneet työelämään, miten työssäolevat osallistuvat koulutukseen ja miten erilaiset verohelpotukset ovat vaikuttaneet työllisyyteen.

Vertailukelpoisten tietojen varmistaminen on tullut yhä tärkeämmäksi sen jälkeen kun työllisyyden hoito ja työttömyyden torjunta on nostettu unionin toiminnassa näkyvälle sijalle.

Asia on ollut esillä usein ennenkin EU:ssa, mutta komission mielestä tilastojen vertailtavuudessa, luotettavuudessa ja saatavuudessa on edelleen runsaasti parantamisen varaa. Moitteita saavat erityisesti Saksa ja Itävalta.

Asia koskee läheisesti myös Suomea, sillä EU:n komissio kiinnitti äskeisessä arviossaan Suomen työllisyysohjelmasta huomiota työttömyyden erilaisiin tilastointitapoihin.

Toisaalta EU:n tapa lukea tilastoja on herättänyt hämmästystä Suomessa. Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) ihmetteli äskettäin EU:n johtopäätöstä, että Suomi on onnistunut hyvin pitkäaikaistyöttömyyden torjumisessa, mutta huonosti nuorisotyöttömyyden vähentämisessä. Jaakonsaaren mielestä asia on juuri päinvastoin.

MTK julkisti seuraavaa hallitusohjelmaa koskevat tavoitteensa

Härmälä esitti seuraavaa hallitusohjelmaa koskevat tavoitteet MTK:n valtuuskunnan kokouksessa Espoossa keskiviikkona.

Härmälä yksilöi aluepoliittisia toiveita esittämällä, että Suomessa on alettava toteuttaa uudelleen aktiivista yritysten sijainninohjauspolitiikkaa ja julkisten toimintojen hajasijoitusta.

Hallitusohjelmassa on MTK:n mielestä myös sitouduttava takaamaan kansalaisten peruspalvelut maan kaikissa kunnissa.

MTK edellyttää, että hallitusneuvotteluissa pitää varata riittävät määrärahat maatalouden kansalliseen tukeen tulevien vuosien budjettiraameissa. Tulevan hallituksen olisi tehtävä maatalouden rahoituksesta raamipäätökset koko EU:n budjettikaudelle vuosiksi 2000-2006.

Viljelijöiden sosiaaliturvan parantamiseksi MTK myös esittää, että viljelijöiden sosiaaliturvakysymykset siirretään maatalouden lakisääteisen kansallisen tuen neuvottelujen piiriin.

MTK:lla on toiveita muun muassa sukupolvenvaihdosten edistämisestä ja maanomistajien oikeusturvan parantamisesta luonnonsuojelulaissa. Puumarkkinoiden toimivuudelle MTK haluaa parannusta kilpailulain muutoksilla.

Lipposesta esikuva Espanjan miehille

Perusteluna oli, että Lipponen oli ottanut tyttärensä syntymän jälkeen lakisääteistä isyyslomaa. Uutinen herätti huomiota Espanjan tiedotusvälineissä.

Espanjalaismiehistä vain noin kaksi prosenttia käyttää tätä oikeutta, ja naisliiton mielestä heidän pitäisi ottaa esimerkkiä Lipposesta.

STTK ryhtyy selvittämään ylityörikkomuksia

STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljungin (SDP) mukaan kysymyksessä lienee osittain piittaamattomuus työntekijän suojelusta, hiostaminen sekä selvä työaikalain normien rikkominen.

STTK:n omassa maanantaina julkaistussa kyselyssä 23 prosenttia vastanneista ilmoitti ylitöiden määrän lisääntyneen vuoden aikana. 14 prosenttia ilmoitti tehneensä ylitöitä työnantajan velvoittamana. Lain mukaan ylitöihin suostuminen on vapaaehtoista.

- Työaikalain säännöt ovat yksiselitteiset, kenenkään oikeustaju ei hyväksy ihmisten hyväksikäyttöä tällä tavoin. Työaikakirjanpito on tehtävä oikein ja työnantajan aloitteesta tehtävä ylityö on korvattava laillisesti, Swanljung vaatii.

STTK:n toimihenkilöbarometriin vastasi 1 300 ihmistä. Heistä 25 prosenttia sanoi, ettei tee lainkaan ylitöitä.

STTK:n mukaan työpaikoilta tulevat viestit ovat kertoneet liiallisesta työmäärästä ja uupumisesta. STTK:n työaikaseminaarissa Helsingissä maanantaina puhunut Swanljung oli huolestunut siitä, että palkansaajain työajat ovat eriytyneet viime vuosina pääasiassa markkinoiden ehdoilla.

- Ellei yhteiskunta puutu kehitykseen, yhä suurempi joukko tulee tekemään lyhyttä työaikaa osa-aikatöinä tai pätkätöinä ja toisaalta monet ydintyövoimaan lukeutuvat joutuvat pidentämään omaa työaikaansa.

Ilman työelämän laatua parantavia elementtejä tulopolitiikkaa ei Swanljungin mukaan voida perustella palkansaajille, jotka samalla näkevät alansa menestyvän ja edellyttävät siitä riittävää osuutta myös itselleen.

MTK:n Härmälä: EU:n menojen jäädytys tuhoaisi Agenda-uudistuksen

Härmälän mielestä sellainen veisi pohjan pois tekeillä olevalta maatalousuudistukselta, jossa hinnanalennuksia korvataan osittain viljelijöille korottamalla suoria tukia.

Jos nyt vaaditaankin menojen jäädyttämistä, tämä sopii Härmälän mukaan huonosti yhteen sen kanssa, että Suomen hallitus tavoittelee täysimääräistä korvausta maatalousuudistuksen suomalaisille viljelijöille aiheuttamista menetyksistä.

Brysselissä maanantaina vieraillut Härmälä kiirehti Suomen ja EU:n komission neuvotteluja siitä, miten Suomen maatalouden eräät tuet järjestetään sen jälkeen, kun tuille jäsenyysneuvotteluissa sovittu viiden vuoden siirtymäaika päättyy ensi vuoden lopussa. Asia koskee lähinnä eteläisessä Suomessa maksettavia kotieläin- ja puutarhatukia.

Härmälä toivoi myös, että tulevien vuosien budjettiraami sovittaisiin ensi kevään hallitusneuvotteluissa maatalouden osalta vuoksi 2000-2006, jolloin se olisi linjassa EU:n budjettikauden kanssa, vaikka ulottuisikin Suomessa jo sitä seuraavalle hallituskaudelle.

Keskusta syyttää SAK:ta demarien apupuolueeksi

- SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen alisti työmarkkinoiden kehittämisen poliittisen kaupanteon kohteeksi. Tämän asian on SAK:n johto jättänyt sivummalle päätarkoituksenaan keskustan torpedoiminen, kannanotossa sanotaan.

Työvaliokunnan mielestä työmarkkinakeskusjärjestöjen tulisi keskittyä tupossa sovittujen, mutta kesken jääneiden työelämän kehittämistä koskevien asioiden työstämiseen.

Työvaliokunta korostaa, että keskusta ei työreformillaan esitä palkkojen alentamista eikä yleissitovuuden romuttamista, vaan sellaista uudistuspolitiikkaa, joka lisäisi vaihtoehtoja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Pääasia työelämäkeskustelussa tulisi keskustan mielestä olla yli 500 000 ihmisen suurtyöttömyys, mikä kuluttaa valtion varoja yli 40 miljardia markkaa vuodessa. Keskusta laskee työttömyyslukuihinsa mukaan työllistämiskoulutuksessa olevat ja muut ryhmät jotka eivät ole töissä.

Koonnut: IA
3.12.1998