Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Suomi ottaa pienen määrän Kosovon pakolaisia

Lipposen mukaan tällä hetkellä kysymys on joistakin kymmenistä, ehkä viidestäkymmenestä pakolaisesta.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee Kosovon tilannetta ja Suomen panosta pakolaisongelman helpottamiseen tiistaina kello kahdeksan alkavassa kokouksessaan.

Lomamatkaltaan Roomasta palannut Lipponen kertoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, että Suomi varautuu antamaan myös lisäapua pakolaisongelman hoitamiseen Kosovon lähialueilla. Suomi on päättänyt jo aiemmin kahdeksan miljoonan markan avustuksesta.

- Tilanne on äärimmäisen vakava, Lipponen luonnehti Kosovon kriisiä.
- Emme yksinkertaisesti olleet tähän riittävän hyvin valmistautuneita.

Lipponen kertoi seuranneensa tapahtumia lomallaankin yötä päivää. Hän oli myös yhteydessä tasavallan presidenttiin.

Lipponen piti tärkeänä, että apua alueelle saadaan nyt nopeasti ja massiivisesti. Lipposen mielestä pääperiaatteena täytyy olla, että pakolaiset sijoitetaan Kosovon läheisille alueille, mistä heidän paluunsa kotiseuduilleen olisi helpointa.

Lipposelta kysyttiin myös, oliko Naton päätös pommitusten aloittamisesta oikea. Hän tyytyi korostamaan Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin vastuuta tapahtuneesta.
- Hänen käsissään on ollut, voidaanko tilanne selvittää ilman tällaisia toimia.

Haavisto: EU:n pakolaiskiintiöistä päätetään ensi viikolla

Haaviston mukaan tilanne Makedonian rajalla on katastrofaalinen. 50 000 ihmistä seisoo liejussa, ja joka yö menehtyy 10-15 ihmistä.

Haaviston mukaan Suomen hallitus pohtii pakolaiskysymystä maanantaina ja tiistaina.
- Tarkoituksena on miettiä, mitä Suomi voisi tehdä nimenomaan rajalla olevien pakolaisten auttamiseksi. Yksi vaihtoehto saattaisi olla se, että erilaiset järjestömme toimittaisivat sinne apua entistä tehokkaammin.

Pakolaisasiaa pohditaan Euroopan unionin sisäministerien kokouksessa keskiviikkona ja ulkoministerien kokouksessa torstaina. Haaviston mukaan suurien ihmismäärien siirtäminen eri puolille Eurooppaa ei ole kuitenkaan ykkösratkaisu.

- Tärkeintä olisi pystyä turvaamaan näille ihmiselle turvallinen kotiinpaluu. Kun kysyimme pakolaisilta, mitä he haluavat, niin he vastasivat, että palata kotiin, Haavisto kertoo.

Haavisto sanoo, että jo nyt sodan jäljiltä on paljon sairaita ja vammautuneita ihmisiä. Haaviston mukaan Suomi voisi olla yksi potentiaalinen kuntoutuspaikka osalle sairaista ja vammautuneista pakolaisista.

Joka neljäs kannattaa Suomen liittymistä NATO:on

Kansalaisten kannatus Suomen mahdolliselle NATO-jäsenyydelle on notkahtanut sotilasliiton Jugoslavian toimien aikana. Haastatellut tukivat sen sijaan rauhanturvatoimintaa. Kahden kolmasosan enemmistö oli sitä mieltä, että Suomen tulee osallistua Kosovon mahdolliseen rauhanturvaoperaatioon. Tiedustelu tehtiin viime tiistaina ja keskiviikkona.

Mönkäre tavoittelee jatkoa ministerinä

Mönkäre mainitsee olevansa kiinnostunut myös muista politiikan johtotehtävistä, kuten paikasta eduskunnan puhemiehistössä ja SDP:n puoluejohdossa.

Mönkäre kuitenkin arvelee, että mikäli ministerinsalkkua hänelle tarjottaisiin, se ei olisi sosiaali- ja terveysministerin.

Hidén: Julkisia säästöjä pohdittava myös perusoikeuksien kannalta

Hän oudoksuttavat ratkaisut, joissa perusoikeuksiksi määritellyistä palveluista säästetään enemmän tai yhtä paljon kuin yhteiskunnan muilta aloilta. Perustuslaki asettaa hänen mielestään julkiset toiminnat tiettyyn tärkeysjärjestyksen. Kaikkea ei ole katsottu perustuslain suojan arvoiseksi.

Hidén huomauttaa, ettei maksutonta koulutusta tai sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä ole laadittu vain vauraita aikoja varten.
- Ne ovat takuusäädöksiä sen varalta, ettei raha tai hyvä tahto ei riitä kaikkeen, hän toteaa.

Professori ei pidä riittävänä sitä, että peruspalvelut järjestetään jotenkin ja kansalaisten odotetaan hyväksyvän ne epäkohtineen ja puutteineen.
- Sosiaaliturva maksaa, mutta perustuslaki sanoo että se saakin maksaa, kiteyttää Hidén.

Koonnut: IA
6.4.1999