Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomen vesivarat paikoin niukimmat sataan vuoteen

Kuivuus voi vaivata vielä kevättalvellakin



Vesivarat ovat Suomessa tällä hetkellä paikoin vähäisimmät sataan vuoteen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan sekä pinta- että pohjavedet ovat keväästä lähtien laskeneet ennätyksellisesti ja nyt vettä on monissa etelän järvissä ja joissa vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin tällä vuosisadalla. Vain Lapissa vettä on reilusti.


Tilanteen ennustetaan kuitenkin hieman paranevan ennen talven tuloa. Aluksi helpotusta on luvassa pikkujokiin lokakuun tienoilta, kun myöhäissyksyn sateet vaikuttavat vesivaroihin. Kesäsateiden malliin vettä ei syksyllä juuri enää haihdu.

Pohjavedet ja suurempien järvien pinta saattavat kuitenkin jäädä matalalle kevääseen saakka, jos syksystä tulee vähäsateinen.

Vesitilanne voi ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan yltyä pahimmilleen kevättalvella 2000 maan keski- ja itäosissa. Siellä lunta ei rannikkoalueiden tapaan sula kesken talvikuukausien, joten veden määrän ei myöskään odoteta talven mittaan kasvavan.


Kuivuus ei vaikuta laajoihin pohjavesivaroihin

Huhtikuusta syyskuun lopulle Suomen etelä- ja lounaisosissa satoi vettä paikoin vain noin 100-150 millimetriä. Määrä on noin kolmannes keskimääräisestä vastaavalla aikavälillä. Lämmin kesä haihdutti vettä etenkin vesistöistä ja maaperä kuivui syvältä.

Tutkijoiden mukaan ennätyskuivuus ei kuitenkaan todista vesiolojen muuttumisesta pitkällä aikavälillä, sillä sateet ovat keskimäärin olleet kasvussa koko vuosisadan. Tutkijat uskovatkin, että tämän vuotisessa kuivuudessa on kyse luonnonolojen vaihtelusta.

Myöskään laajoihin pohjavesivaroihin kuivuus ei ole vaikuttanut.
- Varsinainen vedenkäytön säännöstely ei siltä osin ole tarpeen nyt eikä keväälläkään, erikoistutkija Veli Hyvärinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Veden vähyyden vuoksi poikkeustoimiin on jouduttu joillakin järviseuduilla, joiden tuntumassa on teollisuutta. Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvessä on menty kymmenen senttiä alarajan alle, jotta teollisuus saisi tarvitsemansa raakaveden.


Nyt kaivon kunnostukseen

Vuosisadan ennätyskuivuus on koetellut pahimmin kymmeniä tuhansia eteläsuomalaisia rengaskaivoja.

Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologin Tuomo Hatvan mukaan aihetta isompaan huoleen ei ole, jos kaivo on tänä vuonna kuivunut ensimmäisen kerran. Jos kuivumista on sen sijaan tapahtunut ennenkin, muutostöitä kannattaa harkita.

- Nyt on otollinen aika syventää kaivoja ja puhdistaa niitä pohjalietteestä. Valtaosa kaivoista on tuoreen tutkimuksen mukaan melko huonossa kunnossa, Hatva huomauttaa.

Veden laatuun pohjavesien alhaisuus ei välttämättä vaikuta. Vedessä voi kuitenkin näkyä merkkejä raudasta ja mangaanista. Vesi on silloin ruskeaa ja metallin maku voi tuntua.

STT-IA
1.10.1999


Kotimaa -sivulle