Suomen vesivarat paikoin niukimmat sataan vuoteen
Kuivuus voi vaivata vielä kevättalvellakin
Vesivarat ovat Suomessa tällä hetkellä paikoin vähäisimmät sataan vuoteen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan sekä pinta- että pohjavedet ovat keväästä lähtien laskeneet ennätyksellisesti ja nyt vettä on monissa etelän järvissä ja joissa vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin tällä vuosisadalla. Vain Lapissa vettä on reilusti.
Tilanteen ennustetaan kuitenkin hieman
paranevan ennen talven tuloa. Aluksi helpotusta
on luvassa pikkujokiin lokakuun tienoilta, kun
myöhäissyksyn sateet vaikuttavat vesivaroihin.
Kesäsateiden malliin vettä ei syksyllä juuri enää
haihdu.
Pohjavedet ja suurempien järvien pinta saattavat
kuitenkin jäädä matalalle kevääseen saakka, jos
syksystä tulee vähäsateinen.
Vesitilanne voi
ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan yltyä
pahimmilleen kevättalvella 2000 maan keski- ja
itäosissa. Siellä lunta ei rannikkoalueiden tapaan
sula kesken talvikuukausien, joten veden määrän
ei myöskään odoteta talven mittaan kasvavan.
Kuivuus ei vaikuta
laajoihin pohjavesivaroihin
Huhtikuusta syyskuun lopulle Suomen etelä- ja
lounaisosissa satoi vettä paikoin vain noin
100-150 millimetriä. Määrä on noin kolmannes
keskimääräisestä vastaavalla aikavälillä. Lämmin
kesä haihdutti vettä etenkin vesistöistä ja
maaperä kuivui syvältä.
Tutkijoiden mukaan ennätyskuivuus ei kuitenkaan
todista vesiolojen muuttumisesta pitkällä
aikavälillä, sillä sateet ovat keskimäärin olleet
kasvussa koko vuosisadan. Tutkijat uskovatkin,
että tämän vuotisessa kuivuudessa on kyse
luonnonolojen vaihtelusta.
Myöskään laajoihin pohjavesivaroihin kuivuus ei
ole vaikuttanut.
- Varsinainen vedenkäytön säännöstely ei siltä
osin ole tarpeen nyt eikä keväälläkään,
erikoistutkija Veli Hyvärinen Suomen
ympäristökeskuksesta toteaa.
Veden vähyyden vuoksi poikkeustoimiin on
jouduttu joillakin järviseuduilla, joiden
tuntumassa on teollisuutta. Esimerkiksi Säkylän
Pyhäjärvessä on menty kymmenen senttiä
alarajan alle, jotta teollisuus saisi tarvitsemansa
raakaveden.
Nyt kaivon kunnostukseen
Vuosisadan ennätyskuivuus on koetellut pahimmin
kymmeniä tuhansia eteläsuomalaisia
rengaskaivoja.
Suomen ympäristökeskuksen
hydrogeologin Tuomo Hatvan mukaan aihetta
isompaan huoleen ei ole, jos kaivo on tänä
vuonna kuivunut ensimmäisen kerran. Jos
kuivumista on sen sijaan tapahtunut ennenkin,
muutostöitä kannattaa harkita.
- Nyt on otollinen aika syventää kaivoja ja
puhdistaa niitä pohjalietteestä. Valtaosa kaivoista
on tuoreen tutkimuksen mukaan melko huonossa
kunnossa, Hatva huomauttaa.
Veden laatuun pohjavesien alhaisuus ei
välttämättä vaikuta. Vedessä voi kuitenkin näkyä
merkkejä raudasta ja mangaanista. Vesi on silloin
ruskeaa ja metallin maku voi tuntua.
STT-IA
1.10.1999
Kotimaa -sivulle
|