Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Fortumin Heikki Marttinen: Ydinvoimahakemusta ei vielä tänä vuonna
Suomalaiset voima- ja teollisuusyhtiöt eivät jätä ydinvoimahakemustaan hallitukselle vielä tänä vuonna. Fortumin toimitusjohtajan Heikki Marttisen mukaan hakemuksen valmiiksi saattaminen menee ensi vuoden puolelle.
- Mitään periaatepäätöstä, että anomus varmasti jätettäisiin, ei vielä ole olemassa, Marttinen kertoo Energia -lehdessä.
Kotimaiset voimayhtiöt ja paljon energiaa käyttävät teollisuusyhtiöt ovat yhdessä suunnitelleet ydinvoimahakemusta. Hiljattain valmistuneet Olkiluodon ja Loviisan ympäristöarviointiselvitykset ovat osa hakemusprosessia.
Ydinvoimahakemuksen valmistelu ja poliittisen periaatepäätöksen saaminen hankkeelle on pitkä prosessi. Ensin yhtiöt jättävät lupahakemuksen valtioneuvostolle. Sen jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriö, jonka reviiriin energia-asiat kuuluvat, valmistelee hakemuksen ja tekee siihen liittyviä selvityksiä.
Periaatepäätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta tekee hallitus. Sen jälkeen päätös alistetaan eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis sanoo lopulta joko kyllä tai ei.
Takaustietoa koteihin
Uuden takauslain sisältöä ryhdytään tekemään tutuksi kansalaisille tiedotuskampanjalla. Pääasiassa pankkeihin tulee lähiaikoina jakoon esite, jossa selvitetään lokakuun alussa voimaan astuvan takauslain määräyksiä ja vaikutuksia takaajan asemaan.
- Esitettä saa myös kuluttaja- ja velkaneuvojilta, oikeusaputoimistoista ja käräjäoikeuksista. Se julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi, kerrottiin oikeusministeriöstä torstaina.
Uuden takauslain esitteen ovat tehneet yhdessä oikeusministeriö, Kuluttajavirasto, Pankkiyhdistys ja Rahoitustarkastus. Esite löytyy myös Kuluttajaviraston verkkosivuilta.
Takausta koskeva lainsäädäntö uudistuu lokakuun alusta alkaen. Uusi laki parantaa takaajana olevan yksityishenkilön asemaa. Laissa on yksityistakaajien suojaksi mm. säännöksiä, joiden noudattaminen on pakollista.
Suorat sijoitukset Suomeen 11,7 miljardia markkaa
Ulkomailta Suomeen tehdyt suorat sijoitukset olivat alkuvuonna lähes yhtä suuret kuin Suomesta ulkomaille tehdyt sijoitukset.
Tammi-kesäkuussa suomalaisiin yrityksiin tehtiin Suomen Pankin neljännesvuosikatsauksen mukaan ulkomailta suoria sijoituksia yhteensä 11,7 miljardia markkaa. Suomesta ulkomaille suoria sijoituksia tehtiin samaan aikaan 12,3 miljardia markkaa.
Suomeen tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten kanta nousi kesäkuun lopussa 90,1 miljardiin markkaan, kun se viime vuoden lopussa oli 76,3 miljardia markkaa. Suomesta ulkomaille tehtyjen sijoitusten määrä nousi kesäkuun lopussa 179,0 miljardiin markkaan. Siitä omana pääomana oli sijoitettu 123,7 miljardia markkaa.
Suomalaisia osakkeita ulkomaiset sijoittajat ostivat alkuvuonna nettomääräisesti 10,6 miljardilla markalla.
Ulkomaisen osakeomistuksen arvo nousi osakekurssien nousun myötä kesäkuun lopussa 593,5 miljardiin markkaa, kun se viime vuoden lopussa oli tarkennetun ennakkotiedon mukaan 406,3 miljardia markkaa.
Pääosa ulkomaisen osakeomistuksen 187,2 miljardin markan arvonnoususta johtui osakekurssien kohoamisesta.
Tuotanto kasvoi edelleen heinäkuussa
Kokonaistuotannon määrä oli viime heinäkuussa 2,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kesäkuussa tuotanto oli 3,6 prosenttia edellisvuotista suurempi.
Tilastokeskuksen laskeman kokonaistuotannon kuukausikuvaajan mukaan tuotanto kasvoi heinäkuussa maa- ja metsätaloutta lukuun ottamatta kansantalouden kaikilla päätoimialoilla.
Sähköteknisten tuotteiden tuotannon kasvu vauhditti edelleen teollisuutta, joskin se oli hitaampaa kuin alkuvuonna. Sähköteknisiä tuotteita valmistettiin heinäkuussa 19 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa, kun vastaava kasvu oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 42 prosenttia.
Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 3,9 prosenttia. Myös rakentamisen, kaupan ja liikenteen tuotannon lisääntyminen tuki talouden kokonaiskasvua.
Maa- ja metsätalouden tuotanto pieneni lähinnä markkinahakkuiden vaikutuksesta 6,5 prosenttia. Rakentamisen tuotanto kasvoi 7 prosenttia viime vuoden heinäkuusta.
Kaupan tuotanto lisääntyi 3,1 ja liikenteen 2,4 prosenttia. Muut palvelut ja julkinen toiminta kasvoivat 1,6 prosenttia.
Vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa
Tilastokeskuksen tuoreen kauppatilaston mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa 6,1 prosenttia ja tukkukaupan 4,1 prosenttia viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Myös tavaravalikoimaltaan laajemmassa yleistukkukaupassa kasvu oli 6,1 prosenttia.
Päivittäistavarakaupassa vastaava kasvuluku oli 4,6 prosenttia ja tavaratalokaupassa 6,3 prosenttia. Autokaupassa myynti kasvoi viime heinäkuuhun verrattuna 5,9 prosenttia.
Tammi-heinäkuussa vähittäiskaupan myynnin määrä oli 4,2 prosenttia viime vuoden vastaavaa suurempi. Tukkukaupassa seitsemän kuukauden kasvussa ylitettiin viime vuoden kasvu neljällä prosentilla ja yleistukkukaupassa 8,7 prosentilla.
Kaupan palkkasumma puolestaan kasvoi Tilastokeskuksen mukaan huhti-kesäkuussa seitsemän prosenttia. Vuotta aiemmin kasvu oli 10 prosenttia.
Kokonaistuotanto kasvoi odotuksia enemmän
Suomen kokonaistuotanto eli bruttokansantuote kasvoi toisella vuosineljänneksellä 3,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemista kansantalouden tilinpidon ennakkotiedoista. Ekonomistit olivat ennustaneet keskimäärin 3,5 prosentin lisäystä vuotta aiempaan verrattuna.
Tilastokeskuksen mukaan bkt kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä tammi-maaliskuussa niin ikään 3,4 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tammi-kesäkuussa nimellinen kansantulo lisääntyi 6,4 prosenttia.
Viime vuoden toisella neljänneksellä huhti-kesäkuussa bkt lisääntyi 4,9 prosenttia. Kasvua piti yllä ennen kaikkea yksityinen kulutus, joka kasvoi 3,4 prosenttia ja yksityisten investointien määrä lisääntyi 12 prosenttia. Viennin määrä väheni 1,6 prosenttia kun taas tuonnin määrä kasvoi saman verran.
Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi vuositasolla 14 prosenttia, metsä- ja paperiteollisuuden tuotanto pysyi ennallaan ja muun teollisuuden tuotanto supistui keskimäärin prosentin.
Rakentamisen tuotanto lisääntyi seitsemän prosenttia, vähittäismyynnin 4,6 prosenttia ja maataloustuotanto supistui viisi prosenttia.
Osuuspankki nosti Suomen talouskasvuennustetta
Osuuspankkikeskus on nostanut puolella prosenttiyksiköllä Suomen tämän ja ensi vuoden kokonaistuotantoa koskevaa ennustettaan.
Maanantaina julkaisemansa suhdanne-ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote yltää tänä vuonna 3,5 prosenttiin, kun pankin edellinen arvio oli tasan kolme prosenttia. Ensi vuonna bkt kasvaa 4,5 prosenttia aiemmin ennustetun neljän prosentin sijaan.
Työttömyysaste alenee arvion mukaan tämän vuoden aikana kymmeneen prosenttiin ja ensi vuonna 9,2 prosenttiin aiemmin ennustetusta 9,8 prosentista.
Sitä vastoin kuluttajahintojen nousuvauhti yltää tänä vuonna 1,1 prosenttiin aiemmasta 0,8 prosentista. Osuuspankki piti ensi vuotta koskevan inflaatioennusteensa ennallaan 1,5 prosentissa.
Koonnut: IA
1.10.1999
