Tiedolla merkitystä ympäristömelun arvioinnissa
Tutkija selvitti, miksi ääni liikkuu vahvana vetten päällä
Kuopion yliopiston melulaboratoriossa on selvitetty, miksi vesi "kantaa" ääntä tietyissä sääoloissa erityisen tehokkaasti.
Ilmiöllä on merkitystä, kun arvioidaan melun
todellisia ympäristövaikutuksia, kertoo
melulaboratorion johtaja Erkki Björk.
Äänen kantamisilmiön lienevät kokeneet
useimmat suomalaiset kevätkesän tyyninä iltoina
mökeillään. Esimerkiksi normaali puhe, joka
tavanomaisissa oloissa on selvästi kuultavissa
sadan metrin päähän, kuuluu joskus lähes parin
kilometrin päähän. Nyt asiaan on saatu
tieteellinen selitys.
Tähän asti on oletettu, että äänen
hajaantumisvaimennus on aina kuusi desibeliä,
kun matka tiettyyn yksittäiseen äänilähteeseen
nähden kaksinkertaistuu.
Björkin tutkimus
osoittaa, että hajaantumisvaimeneminen jää
puolta pienemmäksi tietyissä erityisen vähän
ääntä vaimentavissa sääoloissa.
Vanha laskentamalli ei aina toimi
Ilmiö syntyy erityisesti tyynellä säällä äänen
edetessä ilmaa kylmemmän veden yli. Tällöin
äänisäteet kaartuvat alaspäin eivätkä pääse enää
hajaantumaan pystysuunnassa.
- Äänen kantamisilmiö on se, että äänisäteet
jäävät veden pintaan patjana etenemään. Kun
äänienergia hajaantuu sylinteripinnalle
pallopinnan asemasta, jää vaimeneminen puoleen
eli kolmeen desibeliin, selvittää tutkija.
Teollisuusmelun laskentamalli perustuu kuuden
desibelin sääntöön. Malli ei siis kerro koko
totuutta.
Björkin mukaan ilmiö voi esiintyä hyvin
matalataajuisella melulla myös silloin, kun ääni
etenee mantereen yli.
- Kuopiossa esimerkiksi Savon Sellun äänet voivat
kuulua tiettyinä iltoina Kelloniemessä
häiritsevinä. Asukkaiden kertomaa ilmiötä ei ole
kuitenkaan päiväsaikaan tehdyissä mittauksissa
todettu ja laskentamalleilla vahvistettu.
Björkin mukaan ilmiö on syytä ottaa huomioon
erityisesti Suomessa, joissa vesistöjä on paljon ja
rantarakentaminen yleistä.
Tulokset julkaistaan lähiaikoina eurooppalaisten
akustisten seurojen Acta Acustica -tiedelehdessä.
STT-MH
1.10.1999
Ajassa -sivulle
|