Suomalaiskohteita jonossa Maailmanperintölistalle
Seuraava suomalaiskohde Unescon Maailmanperintölistalla saattaa olla Huiluvuoren pronssikautinen hautaröykkiö Turun läänin Lapissa.Näin kertoo Museoviraston pääjohtaja Henrik Lilius Suomen Unesco-toimikunnan tuoreessa julkaisussa Ritarit reaaliajassa. Hautaröykkiöstä laadittiin ulkomainen asiantuntija-arvio toukokuussa.
Liliuksen mukana melko pitkällä valmisteluvaiheessa ovat myös Pihlajaveden ja Olavinlinnan maisema sekä Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola. Listalle on myös ehdotettu luontokohteeksi Merenkurkun ns. Vihreää vyötä sekä sata vuotta vanhaa maanmittauspisteiden sarjaa, jonka avulla maapallon muoto 1800-luvun lopussa määriteltiin.
Viimeksi mainittua hieman poikkeuksellista kohdetta on ehdottanut Maailmanperintöluetteloon Maanmittauslaitos, kertoo Lilius. Tällä haavaa Suomessa on neljä maailmanperintökohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden kirkko ja Verlan tehdas.
Maailmanperintölistaa koskeva kansainvälinen sopimus allekirjoitettiin 1972, ja Suomi ratifioi sopimuksen 1987. Sopimuksen juuret juontavat egyptiläiseen Assuanin patohankkeeseen, joka vuonna 1959 uhkasi tuhota Abu Simbelin ja Philaen temppelit. Unesco puratti ja siirrätti korvaamattomat temppelit, jotta ne säilyisivät jälkipolville.
Maailmanperintölistalle hyväksytään vain kohteita, joilla on poikkeuksellinen, universaali merkitys. Sopimus velvoittaa allekirjoittajamaat vaalimaan kulttuuriaarteitaan ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä vaaranalaisten kohteiden säilyttämiseksi.
STT-MH
1.10.1999
