Niinistö valmis alentamaan verotusta vaikka kesken vuotta
Lipponen: Veronalennukset jäänevät ensi vuonna toteutumatta
Hallitus lähtee suunnittelemaan veronalennusratkaisuaan siitä lähtökohdasta, että seuraava työmarkkinaratkaisu perustuu tupon sijasta liittokohtaisiin sopimuksiin.
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mukaan tämä merkinnee sitä, että palkansaajille suunnatut palkkaveron alennukset jäävät ensi vuonna suurelta osin toteutumatta. Veronalennusten määrä ensi vuodelle noudattaa Lipposen mukaan näillä näkymin budjetissa sovitun yhden prosentin inflaatiotarkistuksen tasoa.
Pääomaveron korottaminen 28 prosentista 29 prosenttiin pyritään toteuttamaan hallitusohjelman mukaisesti jo ensi vuonna. Hallitus oli alustavasti luvannut veronalennukset alkaviksi jo ensi vuoden alusta, jos nyt olisi saatu aikaan kaksivuotinen maltillinen keskitetty ratkaisu.
Lipponen sanoi, että hallitus joutuu nyt odottamaan liittokohtaisen kierroksen tuloksia, minkä vuoksi on erittäin vaikeata tehdä ensi vuodelle mitään uusia päätöksiä tuloveron tai työnantajamaksun alentamisesta.
Lipponen muistutti, että hallitus on kuitenkin sitoutunut ohjelmassaan veronalennuksiin, jotka ovat tarpeellisia etenkin työllisyyden kannalta.
Hallitus hakee Lipposen mukaan joka tapauksessa sellaisia vero- ja maksuratkaisuja, joilla voitaisiin edistää työllisyyttä ja etenkin tukea pienipalkkaisten työllistymistä ja käteen jäävää tuloa.
Osapuolet jatkavat maltillisella linjalla
Lipponen tapasi torstaina työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat, joiden kanssa hän keskusteli ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Osapuolet korostivat pyrkivänsä tupon kaatumisesta huolimatta edelleen kansantalouden kehityksen ja työllisyyden kannalta maltilliseen tuloratkaisuun.
Keskusjärjestöt pyrkivät olemaan tiiviisti mukana ja edistävät tahoillaan tavoitteiden toteutumista. Lipponen korosti, että palkankorotusten tulisi olla hyvin maltillisia.
- Hallitus toivoo, että palkankorotukset tulisivat olemaan sellaisia, että niissä otetaan huomioon kilpailukyvyn säilyttäminen ja ennen kaikkea työllisyys.
Hän kehotti pitämään mielessä, että talouden rakenne on kehittynyt hyvään suuntaan, uudet kasvualat ovat päässeet esiin ja kotimarkkinat sekä palvelut ovat päässeet hyvin kehittymään. - Tämä suunta pitäisi voida turvata palkkaratkaisun muodosta riippumatta.
Pääministeri ja työmarkkinajohtajat eivät sopineet keskenään mahdollisesta uudesta tapaamisesta. Hallituksen on tarkoitus selvittää tilannetta lokakuun aikana.
Kolmannen peräkkäisen tulopoliittisen tuloratkaisun syntyminen osoittautui mahdottomaksi maanantaina, kun suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n hallitus joutui toteamaan, ettei sen jäsenliittojen piirissä ole tupolle riittävää kannatusta.
Palkansaajapuolella
haetaan yhteisiä
tavoitteita
Palkansaajapuolella selvitellään, olisiko liitoille
löydettävissä yhteisiä laadullisia tavoitteita
tulevalle työmarkkinakierrokselle, vaikkei tupoa
tullutkaan. Palkansaajakeskusjärjestöt tosin
arvioivat, että tavoitelistojen kärkeen nousevat
joka tapauksessa kunkin liiton ns. alakohtaiset
ongelmat.
SAK:n, STTK:n ja Akavan johtajat Lauri Ihalainen
(sd.), Esa Swanljung (sd.) ja Risto Piekka (kok.)
sekä isoimpien liittojen puheenjohtajat
keskustelivat tulevan kierroksen näkymistä
yhteisessä palaverissä Lipposen tapaamisen jälkeen.
Puheenjohtajat vahvistivat, että ainakaan
toistaiseksi näköpiirissä ei ole paluuta
tupopöytään enää tällä kierroksella. Myös
yhteisten tavoitteiden haussa pallo on nyt liitoilla.
Tavoitteena on kuitenkin koordinoida neuvotteluja
ja tavoitteidenasettelua.
Tällä tietoa luvassa on ainakin sektorikohtaista
yhteistyötä ohi ja yli liittorajojen. Esimerkiksi
valtion liitot aikovat hakea yhteisiä tavoitteita,
samoin yksityinen palvelusektori.
Toistaiseksi ei ole tietoa, mikä tällainen
yhteinen tavoite voisi olla. Kyseeseen saattaisi
mahdollisesti tulla työajan, yleissitovuuden tai
koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen
tyyppinen asia.
Tapaamisessa Lipposen kanssa oli esillä myös
ajatus, voisiko esimerkiksi tulopoliittinen
selvitystoimikunta tehdä jonkinlaista taustatyötä
liittokierrosta varten.
Edessä on nyt muutaman viikon tuumaustauko.
Tällä joukolla palkansaajajohtajat ovat näillä
näkymin koolla seuraavan kerran 10. marraskuuta.
Niinistö valmis alentamaan verotusta vaikka kesken vuotta
Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri
Sauli Niinistö on valmis alentamaan tuloverotusta
ensi vuonna vaikka kesken vuotta.
Niinistö sanoi
torstaina ennen kokoomuksen eduskuntaryhmän
kokousta toivovansa, että tulopolitiikan muoto ja
taso antaisivat mahdollisuuden hallitusohjelman
mukaiseen verokevennykseen.
Pääministeri Lipponen piti
veronalennusten lykkäytymistä ilmeisenä, koska
tuloverotaulukkojen muutoksia on vaikea tai jopa
mahdotonta tehdä kesken vuotta.
Niinistön mielestä tuloverotuksen muuttaminen
kesken vuotta on hankalaa, mutta hän ei
kuitenkaan ollut valmis lykkäämään ratkaisuja
vuoteen 2001.
- Jos tässä nyt haluttaisiin antaa työnteolle
kunnianosoitus tuloverotuksen alentamisen
muodossa, niin ei se sitten saa jäädä siitä
riippumaan, että byrokraattisesti näyttäisi
paremmalta joku päivämäärä paremmin kuin joku
toinen.
- Kyllä maailmassa joudutaan hyvin suuria
asioita hyvin joustavasti hoitamaan, eikä tämä
ole sittenkään vaikeimpia niistä, Niinistö sanoi.
Niinistön mielestä ennen veroratkaisuja tarvitaan
selkeä käsitys siitä, mikä on tuloratkaisun taso.
Selvyyttä ei kuitenkaan tarvitse saada vielä
välttämättä tämän vuoden puolella.
- Veronmaksajat ovat kantaneet sellaista taakkaa
Suomessa kymmeniä vuosia, että ei kai se
muutamista kuukausista enää kiinni ole, Niinistö
sanoi.
- Tällä hallituskaudella pitää saada aikaiseksi
10-11 miljardin markan tuloveronalennukset. Jos
johonkin suuntaan mennään, lukua pitäisi
mielestäni enemminkin suurentaa kuin siitä tinkiä.
Tässä olisi nyt erinomainen mahdollisuus antaa
selkeä kunnianosoitus työn tekemiselle, Niinistö
sanoi.
TT: Myös yritysverotusta lykättävä
Teollisuuden ja työnantajien TT vaatii, että myös
yritysverotuksen korottamista on lykättävä, mikäli
hallitus siirtää palkansaajille suunnattua
tuloveron alentamista vuodella eteenpäin.
TT:n mukaan se merkitsee, että palkkaverotus
pysyy Suomessa kansainvälisesti huippukireänä.
- Tässä tilanteessa on erittäin kielteistä, mikäli
hallitus päättää toteuttaa yritysverotuksen
kiristämisen nostamalla yhteisöverokantaa.
- Kun
yritystenkään välillisiin työvoimakustannuksiin ei
ole luvassa alennuksia, tämä johtaa
kokonaisveroasteen kiristymiseen entisestään, TT
toteaa kannanotossaan.
Työnantajaleirissä muistutetaan, että talous- ja
työllisyyskasvun turvaaminen edellyttää hyvin
maltillisia palkankorotuksia. Valmistauduttaessa
liittokohtaisiin sopimuksiin palkankorotusten
lähtökohtana tulee olla EMU:n
määrittelemä matala inflaatiotavoite.
Yritysten
kustannustaakka ei TT:n mukaan saa kasvaa
kilpailijamaita nopeammin.
STT-IA
1.10.1999
Politiikka -sivulle
|