Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Euroopan unioni suosituin kohde ja suurin sijoittaja

Globaalit suorat sijoitukset kasvoivat huippuvauhtia



Maailmanlaajuiset suorat sijoitukset kasvoivat YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTAD:n maanantaina julkistetun investointiraportin mukaan viime vuonna edelleen voimakkaasti. Suorat sijoitukset nousivat 644 miljardiin dollariin eli suuremmiksi kuin koskaan aiemmin.


Ennakkotietojen perusteella UNCTAD arvioi sijoitusten kasvun jatkuneen tänä vuonna ja nousevan jälleen uuteen ennätykseen.

Suorat sijoitukset kasvoivat viime vuonna 179 miljardia dollaria edellisvuodesta. Pääosa niistä tuli teollisuusmaista ja suuntautui teollisuusmaihin. Suurin sijoittaja ja sijoitusten kohdealue oli World Investment Report 1999:n mukaan viime vuonna edellisvuosien tapaan Euroopan unioni.

Teollisuusmaihin tehtiin viime vuonna suoria sijoituksia yhteensä 460 miljardia dollaria. Siitä EU:n osuus oli 230 miljardia dollaria ja muun Länsi-Euroopan 7 miljardia. Yhdysvaltoihin suoria sijoituksia tehtiin 193 miljardia dollaria. Japaniin suoria sijoituksia tehtiin vain 3 miljardia dollaria.

EU:sta tehtiin viime vuonna suoria sijoituksia muualle ennätysmäiset 386 miljardia dollaria. USA:sta tehdyt suorat sijoitukset nousivat 133 miljardiin dollariin. Japanista muihin maihin tehdyt suorat sijoitukset supistuivat hieman ja olivat 24 miljardia dollaria.

Keski- ja Itä-Euroopan maihin suoria sijoituksia tehtiin viime vuonna 17,5 miljardia dollaria eli miljardin dollaria vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sijoitukset Puolaan nousivat 4,9 miljardista dollarista 5,1 miljardiin. Venäjälle tehdyt sijoitukset supistuivat 6,2 miljardista dollarista 2,2 miljardiin.


Kiinaan 45 mrd:n dollarin sijoitukset

Kehitysmaihin tehdyt suorat sijoitukset jäivät viime vuonna 6,6 miljardia dollaria pienemmiksi kuin ennätysvuonna 1997 ja olivat Unctadin keräämien tietojen mukaan 166 miljardia dollaria.

Lasku johtui kuitenkin vain muutaman Kaakkois-Aasian rahoituskriisistä kärsineen maan sijoitusvirtojen supistumisesta. Kehitysmaihin tehdyistä sijoituksista hieman yli puolet meni Aasian maihin.

Kiinaan tehdyt suorat sijoitukset kasvoivat edelleen viime vuonna ja nousivat runsaat miljardi dollaria suuremmiksi kuin vuotta aiemmin. Kiinaan investoitiin viime vuonna suorina sijoituksina ennätysmäiset 45 miljardia dollaria.

Suorat sijoitukset Etelä-Koreaan nousivat 2,8 miljardista dollarista 3,7 miljardiin dollariin. Investoinnit Thaimaahan kasvoivat 3,7 miljardista 7,0 miljardiin dollariin ja Filippiineille 1,2 miljardista 1,7 miljardiin dollariin.

Malesiaan tehdyt suorat sijoitukset laskivat viime vuonna 5,1 miljardista dollarista 3,7 miljardiin dollariin ja Hong Kongiin tehdyt sijoitukset 6,0 miljardista 1,6 miljardiin dollariin.

Singaporeen suoria sijoituksia tehtiin 7,2 miljardia dollaria ja Taiwaniin 0,2 miljardia dollaria, kun ne vuotta aiemmin olivat 9,7 miljardia dollaria ja 2,2 miljardia dollaria.

Latinalaiseen Amerikkaan tehtiin viime vuonna suoria sijoituksia 72 miljardia dollaria. Siitä Brasilian osuus oli 29 miljardia, Meksikon 10 miljardia, Argentiinan vajaat 6 miljardia ja Chilen vajaat 5 miljardia dollaria.


Sijoituskanta nousi 4 088 mrd. dollariin

Maailmanlaajuisesti eri maihin tehtyjen suorien sijoitusten kanta nousi viime vuoden lopussa 4 088 miljardiin dollariin. Niistä 2 785 miljardia oli teollisuusmaissa ja 1 219 miljardia dollaria kehitysmaissa.

Euroopan unioniin muualta tehtyjen suorien sijoitusten kanta nousi 1 486 miljardiin dollariin ja Yhdysvaltoihin tehtyjen sijoitusten kanta 875 miljardiin dollariin. Japaniin tehtyjen suorien sijoitusten kanta oli vuoden lopussa vain 30 miljardia dollaria.

Vajaat kaksi kolmasosaa eli 716 miljardia dollaria kehitysmaihin tehdyistä suorista sijoituksista oli Aasian maissa. Kiinaan tehtyjen sijoitusten kanta nousi vuoden lopussa 261 miljardiin dollariin ja Hong Kongiin tehtyjen sijoitusten kanta 96 miljardiin dollariin.

Singaporen sijoituskanta oli 86 miljardia, Malesian 41 miljardia ja Korean ja Taiwanin 20 miljardia dollaria kummankin.

Brasiliaan tehtyjen suorien sijoitusten kanta nousi 156 miljardiin dollariin. Argentiinan tehtyjen sijoitusten kanta kohosi 45 miljardiin, Chilen 30 miljardiin ja Meksikon 61 miljardiin dollariin.

Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sijoituskanta nousi yhteensä 415 miljardiin dollariin.

Suorista sijoituksista valtaosa on tehty teollisuusmaista. Viime vuonna niistä tehtiin suoria sijoituksia ulos 595 miljardia dollaria.

Sijoitusvirrasta EU:n osuus oli 386 miljardia, Yhdysvaltain 133 miljardia ja Japanin 24 miljardia dollaria. Kehitysmaista suoria sijoituksia tehtiin viime vuonna ulospäin 52 miljardia dollaria.

Teollisuusmaista ulos tehtyjen sijoitusten kanta nousi viime vuonna 3 072 miljardista 3 714 miljardiin dollariin. Euroopan unionista tehtyjen suorien sijoitusten kanta kohosi vuoden lopussa 1 955 miljardiin, Yhdysvalloista tehtyjen sijoitusten 993 miljardiin ja Japanista tehtyjen 296 miljardiin dollariin.

Kehitysmaista ulos tehtyjen suorien sijoitusten kanta kohosi vuoden lopussa 390 miljardiin dollariin.


Yrityskaupoissa ennätysvauhti

Sijoitusvirtojen kasvua vauhdittivat viime vuonna runsaat kansainväliset fuusiot ja yrityskaupat sekä sijoitusten esteiden vähentäminen yhä useammassa maassa. Pääosa ennätysmäisistä yritysjärjestelyistä tehtiin teollisuusmaissa ja erityisesti kotipaikkanaan EU:ta ja Yhdysvaltoja pitävien yritysten välillä.

Fuusioiden ja yrityskauppojen yhteisarvo kohosi viime vuonna 544 miljardiin dollariin, mistä yrityksen enemmistön hankintojen osuus oli 411 miljardia ja vähemmistöosuuksien ostot 133 miljardia dollaria.Teollisuusmaiden osuus kaupoista oli 468 miljardia dollaria.

Fuusioista suuri osa toteutettiin osakejärjestelyin, joten rahaa niihin käytettiin selvästi kauppojen kokonaisarvoa vähemmän.

Yrityksen myyjän mukaan jaoteltuna yritysjärjestelyt EU:ssa olivat viime vuonna arvoltaan 221 miljardia dollaria ja Yhdysvalloissa 216 miljardia dollaria. UNCTAD:n ekonomistien mukaan yrityskaupat johtuivat sekä suotuisasta taloudellisesta ilmapiiristä että globalisaation vauhdin kiihtymisestä.

Suoria sijoituksia ja yritysfuusioita tuki maailmanlaajuisesti investointien esteiden alentaminen. Avautuminen ulkomaisille sijoituksille on nopeutunut kaikkialla maailmassa koko 90-luvun ajan.

Kahdenkeskisten investointisopimusten määrä nousi vuoden lopussa 1 726 sopimukseen. Niistä 434 olisolmittu kehitysmaiden välille.

Viime vuonna 60 maata muutti investointien kohtelua koskevia määräyksiä. Pääosa toteutetuista 145 muutoksesta eli 136 avasi markkinoita suorille sijoituksille. Sääntelyn purkamiseen liittyi UNCTAD:n mukaan usein erilaisia hankkeita suorien sijoitusten houkuttamiseksi maahan.

STT-IA
1.10.1999


Talous -sivulle