Yksityinen kulutus pitää yllä Suomen talouskasvua
Työttömyyden alentuminen ja palkkatulojen kasvu ovat lisänneet suomalaisten yksityistä kulutusta, mikä on heijastunut kansantalouden kehitykseen.Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote eli kokonaistuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa 3,4 prosenttia eli saman verran kuin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kokonaistuotanto kuvaa palvelujen ja tavaroiden tuotannon kehitystä.
Viime vuoden huhti-kesäkuussa bkt lisääntyi poikkeuksellisen voimakkaasti 4,9 prosenttia. Tämänvuotinen kasvu on suurin piirtein ekonomistien ennusteen mukainen.
Vuodentakaiset vahvat pohjaluvut antoivat aiheen olettaa, ettei tämän vuoden aikana ylletä samalle tasolle.
Yksityinen kulutus lisääntyi huhti-kesäkuussa niin ikään 3,4 prosenttia ja yksityiset investoinnit kasvoivat 12 prosenttia.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tammi-kesäkuussa nimellinen kansantulo lisääntyi 6,4 prosenttia edellisvuodesta, ilmenee kansantalouden tilinpidon ennakkotiedoista, jotka Tilastokeskus julkisti tiistaina.
Nimellinen kansantulo kuvaa mm. palkkojen ja niihin liittyvien sosiaalimaksujen kehitystä. Sen sijaan siihen ei lasketa esimerkiksi työttömyyskorvauksia tai muita avustuksia.
- Nimellinen kansantulo ei kuitenkaan kerro ihmisten varallisuutta, koska siinä ei oteta huomioon velkoja, sanoo yliaktuaari Tuomas Rothovius.
Käsitteet mittaavat eri asioita
Rothovius huomauttaa, etteivät nimellinen kansantulo ja kokonaistuotanto ole suoraan toisiinsa verrannollisia. Toinen on tulokäsite ja toinen mittaa tuotantoa.
Nimellinen kansantulo tarkoittaa tämän päivän arvoa ja bkt:n laskennassa on käytetty vuoden 1995 perusarvoa, josta on puhdistettu inflaation vaikutus pois.
Näin saatuja tietoja käytetään verrattaessa eri EU-maiden tilastoja. Perusarvo muutetaan viiden vuoden välein. Koko kansantalouden kehityksen kuvaajana bkt-luku on kuitenkin tärkeämpi.
Viennin määrä väheni 1,6 prosenttia, kun taas tuonnin määrä kasvoi saman verran. Ilmiö selittyy sillä, että laman jälkeen tuotannosta suuri osa meni vientiin. Nyt taas yritykset tekevät enemmän tavaroita kotimaiseen käyttöön. Rothovius huomauttaa, että niin vienti kuin tuontikin ovat vielä erittäin korkealla tasolla.
Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi vuositasolla 14 prosenttia, metsä- ja paperiteollisuuden tuotanto pysyi ennallaan ja muun teollisuuden tuotanto supistui keskimäärin prosentin, ilmenee tilastoista.
Rakentamisen tuotanto lisääntyi seitsemän prosenttia, vähittäismyynnin 4,6 prosenttia ja maataloustuotanto supistui viisi prosenttia.
STT-IA
1.10.1999
