Sosiaaliset verkostot tekevät aktivistin
Nuorten ay-passiivisuus johtuu pätkätöistä
Nuorten vähäinen osallistuminen ammattiyhdistystoimintaan johtuu tuoreen
tutkimuksen mukaan suurelta osin heidän työsuhteidensa epävakaudesta.Vaikka juuri pätkätöiden epävarmuuden luulisi lisäävän halua edunvalvontaan, sen vaikutus näyttää olevan päinvastainen.
Sen sijaan ay-aktiivisuus viriää sosiaalisissa verkostoissa, joita tarjoavat ennen kaikkea työpaikan vuorovaikutussuhteet. Niiden puuttuessa nuorten ay-jäsenyys jää ulkokohtaiseksi ja välineelliseksi.
Tulokset ovat peräisin Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Kimmo Lindin ja Pekka Kaunismaan tutkimuksesta, jossa selvitetään nuorten AY-aktiivisuutta SAK:laisen Kunta-alan ammattiliiton KTV:n toimeksiannosta.
Vaikka selvitys koskee kunta-alaa, tutkijat uskovat haastattelututkimuksen tulosten pätevän muihinkin liittoihin.
Selvitys vahvistaa silminnäkijäarviot nuorten alhaisesta aktiivisuudesta. Tällä hetkellä KTV:n jäsenistä alle 30-vuotiaita on 15,7 prosenttia, mutta luottamustehtävissä heitä toimii vain 3,5 prosenttia. Vain joka 30. aktiivi on alle 30-vuotias.
Kaunismaan mukaan kynnys osallistua ammattiyhdistystoimintaan johtuu nimenomaan epävakaasta asemasta työmarkkinoilla. Toinen syy vähäiseen AY-osallistumiseen on elämän yksilöllistyminen.
- Tutkimus vahvistaa käsitystä, että suurelle osalle jäsenistöstä ammattiliitto on asiakaspalveluorganisaatio, jonka tehtäväksi mielletään valvoa ja ajaa jäsenistön yleisiä etuja ilman, että taustalla vaikuttaisi perinteinen käsitys solidaarisesta osallistumisesta.
Lindin ja Kaunismaan mielestä kunta-alalla toimiva nuori, jonka arkipäivää ovat sekä pätkätyöt ja yksilöllisyyden korostuminen, on vailla sellaisia sosiaalisia AY-verkostokytkentöjä, jotka sitoisivat hänen mielenkiintonsa AY-toimintaan.
Tutkimuksen tekemisen taustalla onkin ammattiliiton huoli siitä, miten edunvalvontaan saadaan tulevina vuosina lisää nuoria.
KTV:n tutkimuspäällikön Eija Hietasen mukaan
myös kuntien tulisi huolestua nuorten
puuttumisesta.
- Työsuhteiden epävarmuus ja motivoituneen
työvoiman puute ovat riski kuntien palvelujen
laadulle.
Hietasen mukaan kyseessä on erityisesti yksittäisten kuntien huono henkilöstöpolitiikka. Lääkkeeksi hän tarjoaa mm. sellaisia palkkausjärjestelmiä, joissa palvelusvuosien sijaan otettaisiin paremmin huomioon tehtävien vaativuus.
Ammattiliitto voisi Hietasen myös tehostaa jäsenhankintaansa muilla keinoilla kuin puoluepoliittisia verkostoja hyödyntämällä. Myös tutkimustulokset tukevat näkemystä, että vaikka poliittista edunvalvontaa kannatetaan, liika puoluepolitiikka häiritsee nuoria.
STT-MH
10.12.1999
