EU päätti kriisinhallinnasta ja sääntöuudistusten aloittamisesta
EU-maiden johtajat vahvistivat perjantaina suunnitelmansa ryhtyä kehittämään EU:n itsenäistä kriisinhallintakykyä. Helsingin huippukokous hyväksyi Suomen johdolla valmistellun raportin EU:n puolustusulottuvuudesta.Päätös merkitsee, että EU asettaa tavoitteeksi saada kokoon noin 50 000-60 000 sotilaan valmiusjoukon, jotka pystyvät hoitamaan kriisinhallinta-, rauhanturva- ja pelastustehtäviä.
Joukkojen pitäisi olla toimintakykyisiä vuonna 2003, ja niiden tulisi voida toimia vuoden ajan.
- Päätösten toteuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Käytännön toimenpanoa hoitaa EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana, sanoi pääministeri Paavo Lipponen.
Lipponen totesi, että monessa EU-maassa joudutaan tekemään
kansallisia päätöksiä puolustusvoimien kehittämisestä.
- Suomea
tämä ei koske, koska joukkojen koulutusta kriisinhallintaan on
kehitetty, Lipponen mainitsi.
Huippukokouksessa esitettiin lisättäväksi maininta siitä, että kyse ei olisi euroarmeijan luomisesta. Tekstiin toivottiin myös mainintaa sotilaallisen ja siviilipuolen tasapainosta.
Puheenjohtajamaa Suomi ei aio tehdä raporttiin mitään uusia muutoksia, vaan se säilyy samassa muodossa jossa se hyväksyttiin maanantaina. Moneen kertaan hiottu teksti urakoitiin valmiiksi poliittisen komitean kokouksessa, joka kesti sunnuntai-illasta maanantai-aamuun.
EU:n kriisinhallintatoimintaa johtamaan luodaan ensi vaiheessa tilapäinen poliittinen turvallisuuskomitea ja sotilasedustajista koostuva elin neuvonantajaksi.
Seuraava puheenjohtajamaa Portugali selvittää, pitääkö kriisinhallinnan tueksi uudistaa EU:n perussopimusta. Portugali jatkaa myös työtä EU:n ja NATO:n suhteen selvittämisessä.
Sääntöremontin asialista kapeana
EU-johtajat siunasivat myös Suomen laatiman ehdotuksen tulevan hallitustenvälisen konferenssin asialistasta. Suomi esittää, että ensi kädessä keskitytään kolmeen aiheeseen, jotka jäivät ratkaisematta viime uudistuskierroksella kesäkuussa 1997, kun hyväksyttiin Amsterdamin sopimus.
Kyseessä ovat komission kokoonpano, äänten painotus ministerineuvostossa sekä määräenemmistöpäätösten lisääminen. Muutamat maat halusivat EU:lle suurempaa remonttia, mutta tästä ei löytynyt yksimielisyyttä.
Rinnan varsinaisen konferenssin kanssa käydään keskusteluja puolustusulottuvuudesta ja EU-kansalaisten perusoikeuksista. Nämä asiat saatetaan loppuvaiheessa ottaa mukaan keskusteluihin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
Italia kuuluu Benelux-maiden tavoin suuren remontin kannattajiin. Ulkoministeri Lamberto Dini sanoi perjantai-iltana, että EU:n on pidettävä konferenssin asialista avoimena, jotta siihen voidaan lisätä uusia kysymyksiä.
STT-IA
11.12.1999
