Itälaajentumisen ei pelätä vievän työpaikkoja
EU:n ay-liike vaatii unionilta sosiaalisempaa näkökulmaa
Eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestö EAY vaatii EU:ta huolehtimaan siitä, että uusien jäsenmaiden on parannettava sosiaalista säädöstöään vastaamaan unionin vaatimuksia.Ay-liike on huolestunut mm. työntekijöiden perusoikeuksien unohtamisesta EU:n pyrkiessä vain taloudellisten kriteerien toteutumiseen.
Helsingin huippukokoukseen osallistuva EAY:n johto vakuutti perjantaina ay-liikkeen kannattavan EU:n itälaajenemista, vaikka sen on pelätty tuovan työmarkkinoille ns. elintasopakolaisia Itä-Euroopan maista.
- Mitä nopeammin prosessi etenee ja hakijamaiden järjestelmä organisoituu, sen parempi, EAY:n pääsihteeri Emilio Gabaglio korosti tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Laajentumisen aikataulusta ja säädöksistä, joilla estettäisiin työvoiman vapaa liikkuminen siirtymäkauden ajaksi ei EAY:llä ole vielä lukkoon lyötyä kantaa.
Järjestön puheenjohtaja Frizt Verzetnitschin mukaan siirtymäkausien pituudesta päättäminen on monimutkainen prosessi, jossa uusilta jäseniltä vaadittavat kriteerit ovat tärkeämpi asia kuin aikataulu.
Keskeinen edellytys laajenemiselle on kuitenkin se, että uudet jäsenmaat uudistavat järjestelmäänsä vastaamaan eurooppalaista yhteiskuntamallia ja sen sosiaalijärjestelmää. Tämän uskotaan vähentävän paineita työn ja työvoiman liikkumiseen.
Määrälliset tavoitteet työllisyyssuuntaviivoihin
Vaatimus on keskeinen osa julistusta, jonka EAY jätti Helsingin Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Julistuksessa esitetään useita päätöksenteon demokratisointia ja yhteistyön tehostamiseen pyrkiviä tavoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon hallitusten välistä konferenssia valmisteltaessa.
Vaatimuslistalla ovat myös EU:n työllisyysstrategiaan kirjattavat määrälliset tavoitteet, kuten pyrkiminen seitsemän prosentin työttömyysasteeseen sekä 70 prosentin työllisyysasteeseen viidessä vuodessa.
Gabaglio totesi tyytyväisenä myös pääministeri Paavo Lipposen (sd.) korostaneen samaa tavoitetta. EAY:n johto tapasi Lipposen torstaina muiden EU:n puheenjohtajatroikan jäsenten ja komission puheenjohtajan Romano Prodin ohella.
Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) korosti, että EU:ta ei voi kehittää vain taloudellisena yhteisönä, vaan sosiaalisen pilarin tulee kulkea kehityksessä tasapainossa taloudellisten tavoitteiden kanssa.
Mallina tulisi olla pohjoismainen kolmikantayhteistyö, jota kohti EU:ssa ollaankin oltu liikkeessä.
Työelämän normit ja sosiaaliturva eivät Ihalaisen mukaan monissa hakijamaissa ole sillä tasolla, että toteuttaisivat EU-tason. Myös työmarkkinaosapuolet ovat Ihalaisen mukaan olleet aika "hennolla tavalla" mukana jäsenyysvalmisteluissa.
HVK-sopimusta valmisteltaessa tulisi Ihalaisen mukaan ottaa huomioon työntekijöiden perusoikeudet.
- Kun tavaroiden, pääomien, palveluiden ja työvoiman liikkuminen on vapaata, työntekijöiden oikeudet päättyvät useimmiten kansallisille rajoille.
Tämän vuoksi EU:n perustamissopimuksen ja peruskirjan tulisi tunnustaa neuvottelu- sopimis- ja tarvittaessa työtaisteluoikeus.
STT-IA
10.12.1999
