EU-johtajilla tiukka työohjelma Helsingissä
EU-maiden johtajien asialista Helsingin huippukokouksessa on pitkä ja yksityiskohtainen, ulottuen unionin laajentumisesta Tshetshenian kriisiin.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) lähetti
tiistaina kirjeen virkaveljilleen, jossa hän
luonnostelee Helsingin kokouksen asialistaa.
Kokouksen virallinen osa pidetään perjantaina ja
lauantaina, mutta oheisohjelma alkaa jo
torstaina. Eurooppalaiset puolueryhmät pitävät
kokouksiaan, samoin valtiovarainministerit
kokoontuvat.
Kokouksen pääaiheita ovat EU:n laajentuminen,
tuleva hallitusten välinen kokous, jossa EU:n
päätöksentekoa uudistetaan sekä EU:n yhteisen
ulko- ja puolustuspolitiikan kehittäminen,
Lipponen kirjoittaa.
Perjantaiaamupäivän ensimmäinen istunto
varataan laajentumiselle. Helsingin
huippukokouksessa on määrä avata varsinaiset
jäsenyysneuvottelut kuudelle uudelle
hakijamaalle.
Entisten kuuden lisäksi EU-maat
ottavat neuvotteluihin mukaan Latvian, Liettuan,
Slovakian, Bulgarian, Romanian ja Maltan.
Jäsenyysneuvottelut avataan uusien hakijoiden
kanssa pian vuodenvaihteen jälkeen.
Turkin kohtalo avoin loppumetreille
Turkin asema oli vielä kokouksen edellä auki ja
neuvotteluja on viime metreille asti. Maa
saatetaan tunnustaa Helsingissä jäsenhakijaksi,
mutta varsinaisten neuvottelujen aloittaminen jää
hamaan tulevaisuuteen.
Aamupäivällä hyväksytään myös vuosituhannen
julistus, jolla EU:n roolia ja toimintaa halutaan
selventää kaikille unionin kansalaisille.
Kolmas
ensimmäisen istunnon aihe on hallitusten välinen
konferenssi, jolla EU:n päätöksentekoa
uudistetaan laajentumisen edellä. Esillä on myös
EU:n päättävän elimen, ministerineuvoston
toiminnan tehostaminen.
Koska Helsingin kokouksen asialista on erittäin
tiivis, syövät EU-johtajat lounasta
kokoushuoneessaan Messukeskuksessa. Lounaan
aikana käsitellään EU:n ulko- ja
puolustuspolitiikan kehittämistä, eli suunnitelmia
luoda EU:lle itsenäinen kyky toimia kriisinhallinta-
ja rauhanturvatehtävissä.
Veropaketti ministereiden ratkaistavana
Iltapäivällä EU-johtajat siirtyvät
talouskysymyksiin. Valtiovarainministerit yrittävät
sopia veropaketista jo torstai-iltana.
Seuraavana
päivänä asiaa käsitellään EU-johtajien kesken.
Ellei sopua ole ministeritasolla syntynyt jäänee
keskustelu vaisuksi, sillä EU-maiden johtajat eivät
ryhdy hieromaan sopua verotussääntöjen erittäin
teknisistä yksityiskohdista.
Vaikein osa veropakettia on korkotulojen verotus.
Britannia vaatii kansainvälisten
joukkovelkakirjalainojen jättämistä ulkopuolelle,
mikä muiden maiden mielestä vesittäisi koko
direktiivin.
Valtiovarainministerit ovat keskustelujen aikana
mukana kun EU-johtajat käsittelevät taloutta,
työllisyys- ja rakennepolitiikkaa. Huippukokous
hyväksyy myös ympäristöä ja kestävää kehitystä
koskevat päätelmät.
Hakijat vieraina lauantaina
Illalla johtajat siirtyvät presidentinlinnaan
Ahtisaaren tarjoamalle päivälliselle.
Päivälliskeskusteluissa on tapana puhua
ulkopoliittisista aiheista, ja esillä ovat
Tshetshenian lisäksi Länsi-Balkan ja EU:n suhteet
Ukrainaan.
Päivälliskeskustelua seuraavana
päivänä Venäjä uhkaa alkaa pommittaa
Tshetshenian pääkaupunkia Groznya.
Ulkoministereillä on omat illallisensa, joissa
ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) johdolla käydään
läpi muun muassa Lähi-idän tilannetta, EU:n
tukea entisen Jugoslavian demokraattiselle
oppositiolle sekä EU:n ulkopoliittisten
strategioiden kehittämistä.
Lauantaina, kokouksen toisena päivänä
EU-johtajat käyvät läpi Helsingin kokouksen
päätelmiä. Puheenjohtajamaa Suomi pyrkii
saamaan päätelmistä mahdollisimman lyhyet ja
ytimekkäät - tavoite on ollut 15 sivua, kun
aiempina vuosina on nähty neljäkymmentäkin
sivua.
Kokouksen lopuksi EU-johtajat tapaavat
virkaveljensä hakijamaista. Kolmentoista EU:n
jäseneksi pyrkivän maan edustajat on kutsuttu
päätöslounaalle.
Turkin osallistuminen oli
kuitenkin vielä epävarma - kaksi vuotta sitten
Turkin piti tulla Luxemburgiin, mutta jäi pois
koska sen jäsenehdokkuutta ei tunnustettu.
STT-MH
10.12.1999
Politiikka -sivulle
|